Projektien johtaminen on ihmisten johtamista

Vuonna 1990 perustettu Vahterus Oy on hitsatun levylämmönsiirrinteknologian kehittäjä ja markkinajohtaja, joka työllistää yli 600 henkilöä Suomessa ja tytäryhtiöissä maailmalla. Vahteruksen toiminta on erittäin kansainvälistä, sillä toimitettavista tuotteista yli 95 % menee vientiin. Suuri osa Vahteruksen tilauksista käsitellään projektitilauksena, joten projektien onnistuminen ja siihen riittävät taidot ovat Vahteruksen liiketoiminnassa avainasemassa.

Vahteruksella on ymmärretty, että projektien johtaminen on suurilta osin ihmisten ja tiimien johtamista, mikä herätti tarpeen vahvistaa ihmisten johtamisen taitoja. Erityisesti uudet näkökulmat ja työkalut sujuvampaan tiimityöskentelyyn ja projektien johtamiseen olivat syynä valmennuksen etsimiselle.

”Projektipäälliköt ovat keskeisessä roolissa sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien kanssa toimimisessa. Heidän lisäkseen valitsemaamme Ihmisten johtaminen projekteissa -valmennukseen osallistui tiiminvetäjiä suunnittelusta ja tuotannosta”, Elina Seikola kertoo.

Seikola itse on työskennellyt Vahteruksella aiemmin suunnittelussa ja projektipäällikkönä, nykyisin hän on PMO Manager. Seikolan johtama projektiosasto vastaa asiakastoimitusprojektien johtamisesta.

”Osallistujamme kaikista rooleista saivat tärkeitä oivalluksia siitä, mitä hyvä johtaminen on ja miten erilaiset ihmiset pystyttäisiin huomioimaan mahdollisimman hyvin. Valmennus antoi meille myös konkreettisia työkaluja ihmisten johtamiseen.”

Peili-analyysi syvensi valmennuksen antia

Seikola oli pannut Kumuran nimen merkille jo aiemmin alan kotimaisista koulutustapahtumista. Lisäksi hän osallistui PMO-ammattilaisten tarpeisiin räätälöityyn PM Master® -valmennusohjelmaan keväällä 2025.

”PM Master vakuutti sisällöllään ja ammattimaisuudellaan niin, että halusimme ehdottomasti jatkaa yhteistyötä Kumuran kanssa myös projekteja johtavan henkilöstömme koulutuksessa.”

Osallistujien arvosana Mika Purolan vetämälle valmennukselle oli 4,6/5. Purola on muun muassa valittu Vuoden Peili™-kouluttajaksi vuonna 2020, ja myös Vahterus tarttui mahdollisuuteen rikastaa valmennusta Peili-käyttäytymisanalyysilla.

”Peili-analyysi oli yksi suurimmista yksittäisistä koulutuksen anneista jokaiselle henkilökohtaisesti. Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten muut näkevät oman käyttäytymisesi ja miten erilaisia ihmisiä pystyy kohtamaan rakentavasti”, Seikola arvioi.

”Peili-analyysin avulla tiimit oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja erilaisia toimintatapoja rakentavalla tavalla. Kun ymmärrämme paremmin, miten oma käyttäytymisemme vaikuttaa muihin ja miten muut puolestaan toimivat erilaisissa tilanteissa, vuorovaikutus tiimissä helpottuu ja yhteistyö syvenee”, kertoo Purola.

Sama pätee myös sidosryhmätoimintaan: kun kohtaa asiakkaat, toimittajat ja muut yhteistyökumppanit tietoisina erilaisista käyttäytymistyyleistä, pystyy mukauttamaan viestintää ja johtamista niin, että yhteistyöstä tulee sujuvampaa ja tuloksellisempaa.

”Monelle osallistujalle suurin oivallus olikin se, että pelkkä tietoisuus omasta tyylistä ja sen vaikutuksesta riittää muuttamaan tiimityötä positiiviseen suuntaan”, jatkaa Purola.

Aitoa vuorovaikutusta, ei vain luennointia

Valmentajana toiminutta Purolaa Seikola kiittää osallistujaporukan saamisesta mukaan.

”Mika sai kaikki osallistumaan heti alusta alkaen! Valmennus ei todellakaan ollut pelkästään luentoa, vaan aidosti vuorovaikutteista. Pienryhmissä tehtävät harjoitukset saivat osallistujat miettimään asioita omasta ja muiden näkökulmasta”, Seikola iloitsee.

”Painopisteet räätälöitiin juuri meidän yrityksemme tarpeisiin”

Vaikka Vahteruksen oma näkökulma valmennuksessa oli pitkälti asiakastoimitusprojektien kontekstissa, Seikola uskoo oppien soveltuvan täysin myös kehitysprojekteihin.

”Suosittelen Ihmisten johtaminen projekteissa -valmennusta projektipäälliköille tai tiiviisti projektitiimeissä työskenteleville. Kaksipäiväinen koulutus oli täynnä asiaa, mutta painopisteet pystyttiin silti räätälöimään juuri meidän yrityksemme tarpeisiin ja aiheista syntyneen keskustelun syventämiseen”, Seikola summaa.