Jokainen meistä haluaa tehdä merkityksellistä työtä. Olla hyödyksi tällä hetkellä tai tiedostaa ja tunnistaa kauaskantoisemmat työnsä positiiviset vaikutukset. Työn hyödyt ja vaikutukset voivat painottua toisinaan enemmän ulospäin, eli siihen miten muut hyötyvät panoksestani. Työ tulisi kuitenkin tuoda hyötyjä yksilölle itselleenkin, jos ei ihan joka päivä, niin ainakin tämän tulisi ainakin olla sopivassa tasapainossa.

Me kysyimme syksyllä omalta henkilöstöltämme, mikä on meille tärkeintä hyvinvointimme kannalta. Vastauksissa korostuivat työn merkityksellisyys, autonomia, ammatillinen kehittyminen ja vertaistuki. Kysyimme myös Projektipäivien 2020 digibaarimme kävijöiltä, miten tärkeäksi he kokivat samat teemat hyvinvoinnin kannalta. Saimme 23 vastausta, joissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi myös: merkitykselliset projektit, joissa henkilöstö kokee tuottavansa aitoa lisäarvoa ja hyötyä ympärilleen.

Projektipäivät 2020, Kumuran kysely projektiammattilaisen hyvinvoinnista

Projektien parissa ammatikseen työskenteleville työn merkitys korostuu merkityksellisissä projekteissa. Siinä, että projektit tuovat konkreettisia hyötyjä ja lisäarvoa organisaatiolle, sen jäsenille ja sidosryhmille. Osa projekteista tuo vaikuttavuutta ja hyötyjä myös yhteiskunnallisella tasolla.

On myös tärkeää huomioida se, että eri ihmiset kokevat erilaiset projektit merkityksellisiksi. Toisille toimiminen esimerkiksi sote puolen projekteissa on tärkeää. Jollekin toiselle voi olla erityisen tärkeää saada kokemuksia hyvin vaihtelevista organisaatioista, ja toimialoista ja eri tyyppisistä projekteista. Tärkeintä tämänkin kannalta on tuntea itsensä ja tarpeensa sen suhteen, minkä tyyppinen työskentely luo työtyytyväisyyttä ja hakea tähänkin tasapainoa mahdollisuuksien mukaan.

Kokemukseni mukaan hyötyjen johtaminen projekteissa jää harmillisen usein taka-alalle. Syiksi mainitaan mm. kiire, tunnistamisen vaikeus, ylimalkainen määrittely tai ylipäätään asian tuntuminen vieraalta. Toimintatapaa ja rutiinia asian ympärille ei ole syntynyt. Toimintakulttuuriin ei vain ole kuulunut hyötyjen esiin nostaminen samalla lailla kuin esimerkiksi projektin aikataulutavoitteiden. Haasteellisia on myös tilanteet, joissa tavoitteet on tunnistettu, mutta ne ovat asetettu liian korkealle, liian epämääräisesti, epärehellisesti (piiloagendan taakse jää puhumattomia tavoitteita) tai ne ovat peräti erinäköisiä riippuen siitä keneltä asiasta kysyy.

Vaikkei projektien hyötyjä olisi rutiininomaisesti totuttu käsittelemään, kannattaa aina jokaisen (itsestään selvänkin) projektin yhteydessä hakea vastaus tähän kysymykseen: Miksi tämä projekti on olemassa? Kun tähän kysymykseen on vastattu, kannattaa huolehtia että se on kuvattu myös kirjallisesti. Etenkin ajallisesti pitkissä projekteissa, on viisasta pitää tuota vastausta projektitiimin palaverimateriaaleissa mukana. Sitä ei tarvitse aina käydä uudelleen ja uudelleen läpi, mutta siihen voi tarvittaessa palata, kun tarvetta tulee (esimerkiksi, kun projektitiimiin tulee uusia jäseniä mukaan). Projektin hyötyjen ja projektin perimmäisen tarkoituksen ymmärtäminen ja sisäistäminen luo merkitystä ja pohjaa yhteiselle tekemiselle. Ohjausryhmän palaverin voi myös aloittaa milloin vain kysymyksellä: mikä olikaan tämän projektin ”MIKSI” ja onko odottamattomia tai odotettuja muutoksia näiden määriteltyjen hyötyjen suhteen tapahtunut? Siihenhän kiteytyy ohjausryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Työn merkityksellisyys on yksi suurimmista sisäisistä motivaatiomme herättäjistä. Työn tuomat hyödyt luovat sitoutumista, motivaatiota ja työhyvinvointia. Johtamalla ja arvioimalla projektien hyötyjen toteutumista, luot merkityksellisiä projekteja, joissa henkilöstö kokee tuottavansa aitoa lisäarvoa ja hyötyä ympärilleen.

MERJA GALLER

Merja toimii projektijohtamisen ja vuorovaikutustaitojen asiantuntijana Kumura Oy:ssä. Merjalla on laaja kokemus projektitoiminnan kehittämisestä niin yksittäisen projektin kuin koko organisaationkin näkökulmasta. Merja on myös sertifioitu Peili™ valmentaja.