Merkitykselliset projektit onnistuvat
Projektin merkityksellisyys oli pohdintamme aiheena 29.4. pitämässämme webinaarissa yhdessä Suomen tunnetuimman tunnetaitovalmentajan Mikko Parikan, ihmislähtöisenä ICT-johtajana tunnetun Sami Kettusen sekä Kumuran oman merkityksellisen työn puolestapuhujan Merja Gallerin kanssa. Keskustelua fasilotoi ihmisistä ja projekteista välittävä toimitusjohtajamme Mikko Saastamoinen. Tähän artikkeliin olemme koostaneet parhaat tärpit keskustelusta.
Kirjoituksen lopusta löydät vielä kunkin panelistin erikseen esiin nostamat tärkeimmät ”key takeawayt”.
Mikä tekee työstä merkityksellistä?
Panelistimme olivat yhtä mieltä siitä, että työn merkityksellisyys on yksilöllinen kokemus. Erilaisissa tilanteissa ja ammateissa olevat ihmiset kokevat merkityksellisyyden joskus hyvinkin eri tavoin, mutta esimerkiksi palkan vaikutus merkityksellisyyden kokemukseen on yleisesti yllättävän alhainen. Tunteilla puolestaan on tässä aivan keskeinen rooli, kertoi Mikko P. Sami puolestaan nosti esille oman kehittymisen ja uuden oppimisen tärkeinä.
Ikigai, teetkö työtä jota rakastat? Merja nosti esille tunnetun japanilaisen viitekehyksen, joka korostaa neljää eri ulottuvuutta onnellisuuteen. Jos teet työtä, jota rakastat, saat tehdä asioita, joissa olet hyvä, saat tästä kaikesta palkkaa ja vielä lisäksi ”teet jollekin toiselle hyvää”, on sinulla erinomaiset onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunteen kokemisen edellytykset elämässäsi. Ikigaista voit lukea lisää aikaisemmasta blogistamme.
Mikä tekee projektista ja projektityöstä merkityksellistä?
Kun merkityksellisyyttä tarkastellaan tarkemmin nimenomaan projektityön kautta, kertoi Merja että projektin merkityksellisyys on useammin jaettu tunne. Projekti toimii tietyllä tavalla tiimiä yhteensitovana liimana ja sen kautta ehkä aikaisemmin toisilleen tuntematon tiimi suuntautuu samaan tavoitteeseen. Siksi projektipäällikön rooli nousee hyvinkin keskeiseksi: hänen (ja projektin omistajan) täytyy kyetä sanoittamaan selkeästi kaikille projektin olemassaolon tarkoitus. Miksi projekti toteutetaan. Projektin tarkoituksen merkitys korostuu erityisesti projektin alussa.
Mitä vaativampiin projekteihin mennään, sen enemmän tunnetaitoja vaaditaan
Mikko Parikka
Mikko P. nosti esille myös tunnetaidot ja kommunikoinnin tärkeyden projekteissa sillä ihmiset ovat ne, jotka tekevät projektin riippumatta siitä, missä viitekehyksessä ja minkä prosessien mukaan toimitaan. Mitä vaativampiin projekteihin mennään, sen enemmän tunnetaitoja vaaditaan. Tutkimusten mukaan tunnetaitavuus korreloi menestykseen ja tunnetaitava projektijohtaja saa yli 2x paremmin sitoutettua ihmiset projektin tavoitteisiin.
Miten voimme vaikuttaa siihen, miten merkitykselliseksi ihmiset kokevat oman työnsä, erityisesti projekteissa?
Sami nosti keskustelussa projektin omistajan roolin keskeiseen asemaan. Samaa pohdittiin myös chatin puolella, jossa todettiin, että projektin omistaja on usein melko näkymätön hahmo, ja voi olla projektipäällikön näkökulmasta haastavaa mikäli hän on yksin vastuussa merkityksen kuvaamisesta. Sami painottikin, että projektin omistajan tulisi kyetä kuvaamaan projektin merkityksellisyys ja se mikä vaikutus sillä on yrityksen toimintaan ja sen sidosryhmiin on.
Mikko P. muistutti, että alaistaitoja ei kannata kuitenkaan unohtaa, vaan jokainen projektiin osallistuja on vastuussa omista vuorovaikutustaidoistaan ja siitä, että antaa omalla pelipaikallaan oman parhaan panoksensa. Tätä myös Merja komppasi ja totesi, että projektin päämäärän lisäksi projektin kulkemalla matkalla on vähintään yhtä suuri vaikutus projektin merkityksellisyyteen. Matkan varrella yhdessä koetut isot ja pienet onnistumiset lisäävät tunnetta entisestään.
Projektin päämäärän lisäksi projektin kulkemalla matkalla on vähintään yhtä suuri merkitys merkityksellisyyden tunteen kokemukseen
Merja Galler
Projektin kytkös yrityksen strategiaan herätti kiinnostavaa keskustelua. Kun tämä on selkeä, on projektiin osallistuvien helpompi nähdä projektin merkitys ja päämäärä. Sami kertoi esimerkin Ceililtä, jossa asiakkaiden käyttöönottoprojektien onnistuminen on nostettu osaksi Ceilin strategiaa. Strategiassa on erikseen mainittu, että tavoitteena on tehdä asiakkaan projektipäälliköstä tähti asiakkaan omassa organisaatiossa. Myös tätä kompattiin chatissa, jossa todettiin, että ulkopuolisen projektipäällikön tärkein tehtävä on mahdollistaa asiakkaan onnistuminen omassa roolissaan. Tähän Mikko P. summasi, että juuri arvostuksen ja onnistumisen tunteen kautta syntyy onnistuneita projekteja.
Tavoitteenamme on tehdä asiakkaan projektipäälliköstä tähti asiakkaan omassa organisaatiossa.
Sami Kettunen
Kun kaikki ei menekään putkeen
Toisaalta toiminta- ja käyttäytymismallimme punnitaan juuri niissä tilanteissa, kun kaikki ei mene niin kuin pitää. Avoin viestintä leikkaa kärjistetyimpiä negatiivisia tunteita silloin kun vastoinkäymisiä tulee, sillä niitä tulee jokaisessa projektissa. Mikäli avoimeen viestintään ei kyetä, on käsillä sitä suurempi katastrofi ja sitä vaikeampi sitä on purkaa. Kun taas hyvin hoidetut haasteet lisäävät luottamuksen ilmapiiriä. Tunnetaidokkaalla projektipäälliköllä on suuri vaikutus epäonnistumisien käsittelyssä ja niiden kääntämisessä voimavaraksi.
Merja muistutti erilaisten fiilismittauksien olevan hyviä käytännön työkaluja, joiden kautta voidaan löytää piileviä negatiivisia tunteita ajoissa. Ylipäätään kysymys ”mitä sulle kuuluu”, pitäisi esittää mieluummin liian usein eikä tyytyä ympäripyöreästi annettuun ”ihan ok”, vastaukseen. Usein projektit ovat hyvinkin pitkiä, joten harvemmin riittää, että tilannetsekki tehdään vasta projektia arvioitaessa jälkikäteen.
Miten voimme vaikuttaa siihen, miten merkitykselliseksi ihmiset kokevat oman työnsä, erityisesti projekteissa?
Viestintä projektiryhmän kesken nousi tämänkin kysymyksen kohdalla keskusteluun, jonka Mikko P. kertoi nousevan aina erilaisissa selvityksissä esille. Kommunikaation ja kohtaamisen taidot ovat projektipäällikön työssä harvinaisen tärkeitä, sillä hän voi omalla toiminnallaan edesauttaa tuottavien tunteiden syntymistä.
Tuottavia tunteita ovat mm. arvostus, välittäminen ja turvallisuuden tunne. Turvallisuuden tunteella projekteissa tarkoitetaan mm. sitä, että jokainen projektitiimiläinen uskaltaa sanoa mitä ajattelee. ”Kovin montaa kertaa ei tarvitse ampua ideoita alas, ennen kuin syntyy pelon ilmapiiri, jossa kukaan ei enää uskalla sanoa mitään”, Mikko P. kiteytti. ”Jos organisaatiossa sallitaan myös virheiden tekeminen, se johtaa parempaan lopputulokseen”, jatkoi Sami.
Merja muistutti vielä lopuksi, että projektin startissa kannattaa käydä jokaisen osallistujan kanssa selkeästi läpi, että mitä sinä odotat tältä projektilta. Näetkö jotain riskejä tai huolia, jotka projektiin voi liittyä, joita voimme yhdessä raivata. Projektitiimin keskinäisen kommunikoinnin lisäksi tarvitaan joskus myös ulkopuolista vahvistusta yrityksen johtoryhmältä, jopa toimitusjohtajalta asti. Lyhyt tsemppipuhe varsinkin pitkissä ja takkuisissa projekteissa parantaa aina tiimin uskoa ja fiilistä.
Key takeawayt
Merja Galler
Merkityksellisyyden kokemus on jokaiselle yksilöllinen, joten itsensä tunteminen korostuu ja sitä kautta oman työn muokkaaminen niin, että merkityksellisiä kokemuksia kertyy työn äärellä. Kun tähän yhdistää toisten arvostamisen, syntyy hyvää. Tärkeää on myös iloitseminen projektin matkan aikana ja hyvä yhteisen tekemisen henki.
Sami Kettunen
Projektin omistajan pitää viestiä projektin merkityksestä omalle organisaatiolleen ja projektiryhmälle.
Ilman turvallisuuden tunnetta on vaikeampi saavuttaa tuloksia.
Tuleekoasiakkaamme projektipäälliköstä tähti omassa organisaatiossaan meidän projektimme ansiosta?
Mikko Parikka
Merkityksellisyys työssä syntyy tunnekokemuksista. Vaikuttavin ja sitouttavin tunne on arvostuksen tunne. Kun tiimiläiset ja asiakkaat kohtaavat sinut, niin heille syntyy aina tunnekokemus sinusta ja he kokevat olevansa arvostettuja he ovat valmiit tekemään sen pienen ylimääräisen panoksen, joka usein erottaa huippu onnistuneen projektin tavallisesta suorituksesta.
Webinaarin tallenne
Missasitko webinaarin? Ei hätää, Merkitykselliset projektit onnistuvat -webinaarin tallenteen löydät täältä.
Kuulumisia
Kokemuksia tekoälystä projektipäällikön työkaluna
Millaisia käyttötapoja projektipäällikkömme Päivi on löytänyt tekoälylle projektityössä? Missä tekoäly on erityinen valttikortti? Lue Päivin ajatukset tästä kirjoituksesta.
Helpotusta muutoskylläisyyteen muutosportfolion johtamisella
Milloin muutosta on liikaa? Silloin, kun ämpäri valuu yli. Muutosjohtamistakin valmentaja ja siinä konsultoiva Virpi Elers kertoo, kuinka muutosportfolio parantaa muutoksessa onnistumista muutoskylläisyyttä ehkäisemällä.
Yksilön muutosmatka osana laajaa muutosohjelmaa
Niin pienen kuin isonkin muutoksen onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni ihmisistä. Muutoksen johtaminen myös yksilön tasolla auttaa sitouttamaan ihmiset tavoiteltuun muutokseen ja saamaan aikaan pysyvän toiminnan muuttamisen.
