Tekoälylukutaito projektipäälliköille – vastauksia webinaarin kysymyksiin
Järjestimme 17.3.2025 Tekoälylukutaito projektipäälliköille – Pakollinen taito vai turhaa hypeä? -webinaarin. Tässä artikkelissa webinaarin asiantuntijat projektityön tekoälydraiveri Mika Purola ja muutosjohtamisen konsultti Virpi Elers vastaavat webinaarin aikana nousseisiin kysymyksiin.
Jos haluat katsoa webinaarin tallenteen, klikkaa tästä >>
Kysymykset ja vastaukset
Miten saisimme kollegoiden kanssa työnantajamme vihdoin heräämään tekoälyn hyödyllisyyteen?
Mika Purola: Tekoälyn käyttöönotto herättää ymmärrettäviä huolia, kuten kustannukset, tietoturva ja vaikutukset työvoimaan. Vastustusta voi syntyä erityisesti ymmärryksen puutteesta, ei uskalleta päättää ilman tarkempia tietoja ja kielletään varmuuden vuoksi.
Tekoäly tarjoaa merkittäviä hyötyjä projektinhallinnassa. Jotta työnantajat vakuuttuvat, voisitte esittää selkeitä käyttötapauksia tekoälyn hyödyistä. Pilottihankkeet voivat madaltaa käyttöönoton kynnystä ja vahvistaa luottamusta.
Tosiasiahan on, että työntekijät ottavat tekoälyn käyttöön joka tapauksessa itsenäisesti, mikä ei ole hyvä asia tietoturvan kannalta. Samoin kilpailijat etenevät omissa käyttöönotoissaan ja ottavat liiketoimintahyödyt.
Miten projektipäällikkö voi viedä yhteistä sopimista organisaatiossa tekoälyn käytöstä strategiselle tasolle?
Mika Purola: Projektipäälliköillä on keskeinen rooli tekoälyn strategisessa käyttöönotossa. He voivat tunnistaa sen hyödyntämismahdollisuudet projekteissa ja viedä eteenpäin tekoälyratkaisuja, jotka samalla tukevat organisaation tavoitteita.
Tärkeää on rakentaa selkeä tekoälystrategia, jossa määritellään tavoitteet, mittarit (KPI:t) ja arvioidaan datan laatu sekä tekninen valmius. Tekoälyn käyttöönotto projekteissa luo ikään kuin sisäisen paineen laittaa asiat kuntoon ja samalla saadaan hyviä konkreettisia esimerkkejä hyödyistä.
Yrityksemme projekteissa ei ole annettu virallista lupaa käyttää tekoälyä, mutta sen hyödyntäminen on julkinen salaisuus. Vinkkejä, mitä tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä?
Virpi Elers: Tämä on yllättävän yleinen tilanne. EU AI Act ei velvoita yrityksiä ottamaan tekoälyä käyttöön, mutta jos sitä käytetään, työntekijöillä tulee olla riittävä ymmärrys sen toiminnasta – ns. tekoälylukutaito. Tammikuussa 2025 voimaan tullut vaatimus korostaa, että työntekijöitä ei tulisi jättää epäselvään tilanteeseen, jossa tekoälyä käytetään ”salaa” ilman ohjeistusta tai koulutusta.
Suosittelen tuomaan tekoälylukutaitoon liittyvän vaatimuksen yritysjohdon tietoon. Se voi toimia hyvänä keskustelunavauksena tekoälyn käytön linjaamisesta avoimesti ja vastuullisesti.
Kuka on viime kädessä vastuussa tekoälyn käytöstä projekteissa? Kenen vastuulla tekoälylukutaito on?
Virpi Elers: Jos projekti kehittää tai ottaa käyttöön tekoälyratkaisun, joka kuuluu EU AI Actin soveltamisalaan (esimerkiksi korkean riskin järjestelmä), vastuu sääntelyn noudattamisesta on viime kädessä organisaatiolla. Projektipäällikön tehtävänä on tunnistaa mahdolliset riskit ja varmistaa, että ne nostetaan esiin.
Sen sijaan projektipäällikön oma päätös käyttää tekoälyä esimerkiksi suunnittelutyön apuna ei yleensä kuulu AI Actin soveltamisalaan – ellei organisaatiossa ole erikseen asetettu rajoituksia tekoälyn käytölle.
Tekoälylukutaito on nimenomaan organisaation vastuulla: yrityksen tulee huolehtia siitä, että työntekijöillä on roolinsa kannalta riittävä ymmärrys tekoälyn toimintaperiaatteista ja vaikutuksista.
Yhdysvallat on vastustanut Euroopan unionin AI Actia. Johtuuko tämä siitä, että EU haluaa tekoälyn käytöstä turvallista ja yhdysvaltalaiset haluavat käyttää tekoälyä miten lystäävät ilman, että huomioidaan mitään rajoitteita?
Virpi Elers: Kyseessä on monisyinen ja kompleksinen kysymys, johon voimme esittää vain oman näkemyksemme.
Yhdysvallat suhtautuu EU AI Actiin kriittisesti erityisesti siksi, että se pelkää tiukan sääntelyn hidastavan tekoälyyn liittyvää innovaatiota ja nostavan kehityskustannuksia – erityisesti pienille yrityksille. USA:ssa luotetaan enemmän markkinaehtoiseen kehitykseen, eikä haluta rajoittaa teknologian kehittymistä ennen kuin sen vaikutuksia ymmärretään laajemmin.
Lisäksi EU:n sääntely ulottuu myös EU:n ulkopuolisiin toimijoihin, mikä koetaan ongelmalliseksi Yhdysvalloissa: EU:n nähdään näin vaikuttavan globaaleihin pelisääntöihin ilman, että muilla suurvalloilla on sananvaltaa.
Taustalla saattaa olla myös geopoliittinen huoli – jos länsimaat rajoittavat tekoälyn kehitystä liikaa, Kiina voi saada etulyöntiaseman. Kritiikin ytimessä on siis pelko siitä, että sääntely heikentää kilpailukykyä ja siirtää kehityksen painopistettä muualle.
Pohdintaa voisi jatkaa vielä pidemmälle, mutta silloin mentäisiin jo aika pitkälle poliittisestikin kantaa ottaviin asioihin. Voisi myös yrittää arvioida laajemmin, miten tämä sääntely vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn tekoälysovellutusten osalta. Sekään ei ole ihan yksiselitteinen asia. Nythän tässä vastauksessa lähinnä mietimme Yhdysvaltojen suhtautumisen takana olevia huolia ja asioita.
Onko tekoäly sama kuin ChatGPT, vai käytättekö myös muita sovelluksia? Onko tekoälysovelluksia, jotka auttaisivat erityisesti projektipäällikköä? Voisiko projektin valvonnassa hyödyntää AI-sovelluksia?
Mika Purola: Yleisiä tekoälytyökaluja ovat esimerkiksi ChatGPT, Claude, Gemini, Copilot ja Le Chat. Ne ovat kaikki hyödyllisiä projektien seurannassa, kun projektiin liittyvien dokumenttien pohjadata on kunnossa.
Mistä voin oppia lisää tekoälyasetuksista?
Mika Purola ja Virpi Elers: Sitralla on ilmainen Tekoälyn reilut säännöt -verkkokurssi, joka avaa tekoälyasetuksen vaikutuksia ja sisältöä.
Kumuran tarjoamiin tekoälyvalmennuksiin voit tutustua Koulutuskalenterissamme. Kaikki valmennukset ovat saatavilla myös organisaatioillenne suunniteltuina kokonaisuuksina.
Kuulumisia
10CON Oy ja Kumura Oy ryhmittymänä Hanselin johtamisen ja kehittämisen konsultointi 2024–2032 DPS:ssä
Kumura Oy ja 10CON Oy ovat iloisia voidessaan ilmoittaa, että yritykset on hyväksytty ryhmittymänä osaksi johtamisen ja kehittämisen konsultoinnin hankintajärjestelmää (DPS) vuosiksi 2024–2032.
PMO Competency Framework – Uusi työkalu PMO-ammattilaisten kehittymiseen
PMO Competency Framework -kirja antaa viitekehyksen, joka auttaa PMO-ammattilaisia tunnistamaan ja kehittämään keskeisiä taitojaan. Tässä artikkelissa Juuso Äikäs arvioi viitekehyksen soveltavuutta tarkoitukseensa.
Onko PMO ilman tekoälyä kilpailukykyinen tulevaisuudessa?
Tekoälyn nopea kehitys ravistelee projektinhallintaa ja jo nyt on nähtävissä merkkejä, että AI:sta tulee projektijohtamisen perusosa. Mitä PMO:lle tapahtuu tässä muutoksessa? Mika Purola vastaa!
