Kuinka ketterä kehittäminen onnistuu?
Maailma muuttuu ja opimme koko ajan lisää siitä, miten kehitystä tehdään ja johdetaan parhaan mahdollisen hyödyn keräämiseksi. Kehitystä on tehty linjatyönä, projekteina ja viime vuosina koko ajan yleisemmin ketterästi onnistuen ja välillä epäonnistuen.
Vaikka trendit ja tavat vaihtuvat, kaikkia edellä mainittuja malleja käytetään edelleenkin yksinään tai rinnakkain, enemmän tai vähemmän hallitusti. Huolimatta siitä, että varsinkin projekti- ja ketteryysheimot korostavat oman leirin ylivertaisuutta ylitse muiden, kaikissa menetelmissä on hyviä puolia ja käytettävä menetelmä kannattaa valita tarvetta ja ympäristöä katsoen.
Käytettävä menetelmä kannattaa valita tarvetta ja ympäristöä katsoen.
Entä, jos voisimme hyödyntää kehityksessä hallitusti kaikkia edellä mainittuja kehittämistapoja? Tämä artikkeli kuvaa tuota unelmaa ja sen saavuttamista kuvitteellisen Peran Palvelut -yrityksen kautta.
Kehitetäänkö ketterästi, projektina vai hybridinä?
Peran Palveluissa tultiin muutama vuosi sitten johtopäätökseen, että kohtuullisen hyvin toimiva perinteisiin projekteihin perustuva kehitysmalli siirretään eläkkeelle. Ajatus oli alkaa kehittämään ketterästi sen suuremmin asiaa ajattelematta, kun kerran kaikki ylistävät ketteryyttä ja monet kertoivat sillä saaduista hyvistä tuloksista.
Jonkin ajan kuluttua Pera alkoi kuitenkin ihmetellä, ettei kaikkia suunniteltuja hyötyjä oltukaan saatu, vaikka käyttöönotto oli tehty huolella. Nopean selvityksen jälkeen huomattiin, että Y-palvelualueella halutut hyödyt saatiin realisoitua, mutta J-palveluissa hyödyt jäivät laihoiksi. Sisäisessä kehittämisessä oli todettu, ettei ketterä kehittäminen vain toimi.
Ketteryyden huomattiin tuovan tuloksia yhdellä palvelualueella, muttei toisella.
Pera päätti peruuttaa ja palauttaa eläkkeeltä nyt hyvänä pidetyn, vanhan projektimallin käyttöön J-palvelualueelle ja sisäiseen kehitykseen. Tilanne parani, ja Pera yhdessä muiden kanssa alkoi miettiä, miten kehitystä voisi vielä parantaa, kun J-palvelualueelta tuli jatkuvasti toiveita kehittää ketterämmin.
He päättivät yhdessä antaa J-palvelualueelle mahdollisuuden päättää itse kehittämistapansa. Tämän tuloksena J-palvelualueella päätettiin kokeilla ketteryyttä projektin sisällä. Kokeilu onnistui, ja nyt Peran Palveluiden kehitys tehdään useammalla eri tavalla erilaisiin tarpeisiin ja ympäristöihin mukautuen.
Ketteryyden ytimessä – mikä saa ketterän kehittämisen onnistumaan?
Tarinan takana on käytännön esimerkkejä siitä, että ketterä kehittäminen ei välttämättä ratkaise kaikkia kehittämisen haasteita kaikissa ympäristöissä tai toimintakulttuureissa.
Entä Y-palvelualue, jossa ketteryys vei kehittämisen uudelle tasolle. Mikä siellä mahdollisti onnistumisen?
- Oivallus, että ketteryydessä on kyse muustakin kuin backlogin luomisesta, kehityssprinteistä ja muista ”pakollisista seremonioista”.
- Kyky luoda kiinteät kehitystiimit ja siirtää niille valtaa ja vastuuta tuotteiden kehittämisestä.
- Tiimit saivat tukea ja ohjausta, minkä vuoksi ne pystyivät toimimaan aidosti tiimeinä ja viitekehyksen mukaisesti.
- Toteutustiimit saivat riittävät tiedot kokonaisuudesta ja asiakkaiden tarpeista.
- Tuotealueen tuotteet mahdollistivat toimitukset myös useammassa toimivassa ja pienemmässä kokonaisuudessa.
- Tuotteet pystyttiin kehittämään hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Muilla alueilla näitä asioita ei pystytty mahdollistamaan, jolloin ketterä kehittäminen ei tuonut tavoiteltuja hyötyjä, vaan vei kehitystä huonompaan suuntaan. J-palvelualueen asiakkaat vaativat selkeästi rajatun ja tarkasti etukäteen määritellyn kokonaisuuden. Sisäisessä kehittämisessä johtoryhmä halusi pitää kontrollin itsellään, ja kehitysresurssit etsittiin jokaiseen projektiin erikseen.
Parhaan hyödyn saamiseksi yrityksissä on hyvä olla useampia tapoja kehityksen jäsentämiseen. Nämä muodostavat saumattomasti hallitun ja toimivan kehittämisen johtamisen kokonaisuuden:
- vaiheittainen projektimalli palvelee perinteisiä projekteja
- ketterä viitekehys palvelee ketterää kehittämistä
- edellisten hybridi palvelee projekteja, joiden toteutusmalleissa hyödynnetään ketteriä viitekehyksiä.
Lannistaako muutos jo ennen kuin se alkaa?
Monesti jo yhden toimintamallin saaminen käytännössä toimivaksi ja jokapäiväiseen käyttöön ilman erillisiä ponnistuksia saattaa olla organisaatiolle ja työyhteisölle suuren panostuksen tulos. Kun siihen lisätään yksi tai kaksi muuta rinnakkaista toimintamallia omanlaisine johtamis- ja toimintatapoineen sekä koneisto sopivimman mallin valintaan, haastavuus saada kokonaisuus toimimaan lisäarvoa tuottavaksi ja saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi moninkertaistuu.
Tämä haastavuus yhtenä isona vuorena saattaa jo lannistaa ja saada heittämään pyyhkeen kehään ennen ensimmäisiä konkreettisia tuloksia ja hyötyjä.
Tällä reseptillä onnistut muutoksessa kohti ketteryyttä
Kovempaa yritystä, tiukempaa johtamista ja kuria, ”parempia” tekijöitä. Vai olisiko sittenkin hyvä pysähtyä miettimään yhdessä uudestaan, miten päästä tavoitetilaan?
Mitä, jos hyödynnetään ketteriä periaatteita kehittämisen johtamisen mallintamisessa ja kokonaisuuden kehittämisessä ja muutoksen toteuttamisessa. Tässä reseptini, kuinka ketteriä periaatteita kannattaa hyödyntää kehittämisen johtamisen mallintamisessa, kokonaisuuden kehittämisessä ja muutoksen toteuttamisessa:
- Luo yhdessä muiden kanssa ensimmäinen versio kokonaismallista.
- Anna valtaa heille, jotka tulevat mallia käyttämään.
- Luo priorisoitu kehitysjono.
- Kehitä ja ota asioita käyttöön peräkkäin ja sopivissa määrin rinnakkain.
- Aloita siitä, mistä saadaan nopeasti hyötyä.
- Ota sen rinnalle isompi, mutta paljon hyötyä tuottava kehityskohde.
- Ota jonosta seuraavat kehityskohteet.
- Vältä monien eri kehityskohteiden samanaikaista käyttöönottoa.
- Ota ketteryys mukaan toteutusvaihtoehdoksi kapealla kärjellä.
- Opi, säädä ja laajenna.
- Seuraa tuotoksien valmistumista ja toiminnan muutosta.
- Luo yhdessä muiden kanssa toinen versio kokonaismallista ja toista resepti.
Kuten muussakaan toiminnan kehittämisessä, ei toiminnan ketteröittämisessäkään ole yhtä yleispätevää reseptiä onneen. Olemmekin täällä sinua varten, auttamassa valitsemaan sinun organisaatiollesi toimivimman tavan! Lue täältä, miten voimme auttaa sinua saavuttamaan pysyviä tuloksia toiminnan ketteröittämisellä.
Jussi Harmanen
Kuulumisia
Kokemuksia tekoälystä projektipäällikön työkaluna
Millaisia käyttötapoja projektipäällikkömme Päivi on löytänyt tekoälylle projektityössä? Missä tekoäly on erityinen valttikortti? Lue Päivin ajatukset tästä kirjoituksesta.
Helpotusta muutoskylläisyyteen muutosportfolion johtamisella
Milloin muutosta on liikaa? Silloin, kun ämpäri valuu yli. Muutosjohtamistakin valmentaja ja siinä konsultoiva Virpi Elers kertoo, kuinka muutosportfolio parantaa muutoksessa onnistumista muutoskylläisyyttä ehkäisemällä.
Yksilön muutosmatka osana laajaa muutosohjelmaa
Niin pienen kuin isonkin muutoksen onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni ihmisistä. Muutoksen johtaminen myös yksilön tasolla auttaa sitouttamaan ihmiset tavoiteltuun muutokseen ja saamaan aikaan pysyvän toiminnan muuttamisen.
