Kuinka ketterä kehittäminen onnistuu?

Maailma muuttuu ja opimme koko ajan lisää siitä, miten kehitystä tehdään ja johdetaan parhaan mahdollisen hyödyn keräämiseksi. Kehitystä on tehty linjatyönä, projekteina ja viime vuosina koko ajan yleisemmin ketterästi onnistuen ja välillä epäonnistuen.

Vaikka trendit ja tavat vaihtuvat, kaikkia edellä mainittuja malleja käytetään edelleenkin yksinään tai rinnakkain, enemmän tai vähemmän hallitusti. Huolimatta siitä, että varsinkin projekti- ja ketteryysheimot korostavat oman leirin ylivertaisuutta ylitse muiden, kaikissa menetelmissä on hyviä puolia ja käytettävä menetelmä kannattaa valita tarvetta ja ympäristöä katsoen.

Käytettävä menetelmä kannattaa valita tarvetta ja ympäristöä katsoen.

Entä, jos voisimme hyödyntää kehityksessä hallitusti kaikkia edellä mainittuja kehittämistapoja? Tämä artikkeli kuvaa tuota unelmaa ja sen saavuttamista kuvitteellisen Peran Palvelut -yrityksen kautta.

Kehitetäänkö ketterästi, projektina vai hybridinä?

Peran Palveluissa tultiin muutama vuosi sitten johtopäätökseen, että kohtuullisen hyvin toimiva perinteisiin projekteihin perustuva kehitysmalli siirretään eläkkeelle. Ajatus oli alkaa kehittämään ketterästi sen suuremmin asiaa ajattelematta, kun kerran kaikki ylistävät ketteryyttä ja monet kertoivat sillä saaduista hyvistä tuloksista.

Jonkin ajan kuluttua Pera alkoi kuitenkin ihmetellä, ettei kaikkia suunniteltuja hyötyjä oltukaan saatu, vaikka käyttöönotto oli tehty huolella. Nopean selvityksen jälkeen huomattiin, että Y-palvelualueella halutut hyödyt saatiin realisoitua, mutta J-palveluissa hyödyt jäivät laihoiksi. Sisäisessä kehittämisessä oli todettu, ettei ketterä kehittäminen vain toimi.

Ketteryyden huomattiin tuovan tuloksia yhdellä palvelualueella, muttei toisella.

Pera päätti peruuttaa ja palauttaa eläkkeeltä nyt hyvänä pidetyn, vanhan projektimallin käyttöön J-palvelualueelle ja sisäiseen kehitykseen. Tilanne parani, ja Pera yhdessä muiden kanssa alkoi miettiä, miten kehitystä voisi vielä parantaa, kun J-palvelualueelta tuli jatkuvasti toiveita kehittää ketterämmin.

He päättivät yhdessä antaa J-palvelualueelle mahdollisuuden päättää itse kehittämistapansa. Tämän tuloksena J-palvelualueella päätettiin kokeilla ketteryyttä projektin sisällä. Kokeilu onnistui, ja nyt Peran Palveluiden kehitys tehdään useammalla eri tavalla erilaisiin tarpeisiin ja ympäristöihin mukautuen.

Ketteryyden ytimessä – mikä saa ketterän kehittämisen onnistumaan?

Tarinan takana on käytännön esimerkkejä siitä, että ketterä kehittäminen ei välttämättä ratkaise kaikkia kehittämisen haasteita kaikissa ympäristöissä tai toimintakulttuureissa.

Entä Y-palvelualue, jossa ketteryys vei kehittämisen uudelle tasolle. Mikä siellä mahdollisti onnistumisen?

  1. Oivallus, että ketteryydessä on kyse muustakin kuin backlogin luomisesta, kehityssprinteistä ja muista ”pakollisista seremonioista”.
  2. Kyky luoda kiinteät kehitystiimit ja siirtää niille valtaa ja vastuuta tuotteiden kehittämisestä.
  3. Tiimit saivat tukea ja ohjausta, minkä vuoksi ne pystyivät toimimaan aidosti tiimeinä ja viitekehyksen mukaisesti.
  4. Toteutustiimit saivat riittävät tiedot kokonaisuudesta ja asiakkaiden tarpeista.
  5. Tuotealueen tuotteet mahdollistivat toimitukset myös useammassa toimivassa ja pienemmässä kokonaisuudessa.
  6. Tuotteet pystyttiin kehittämään hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Muilla alueilla näitä asioita ei pystytty mahdollistamaan, jolloin ketterä kehittäminen ei tuonut tavoiteltuja hyötyjä, vaan vei kehitystä huonompaan suuntaan. J-palvelualueen asiakkaat vaativat selkeästi rajatun ja tarkasti etukäteen määritellyn kokonaisuuden. Sisäisessä kehittämisessä johtoryhmä halusi pitää kontrollin itsellään, ja kehitysresurssit etsittiin jokaiseen projektiin erikseen.

Parhaan hyödyn saamiseksi yrityksissä on hyvä olla useampia tapoja kehityksen jäsentämiseen. Nämä muodostavat saumattomasti hallitun ja toimivan kehittämisen johtamisen kokonaisuuden:

Lannistaako muutos jo ennen kuin se alkaa?

Monesti jo yhden toimintamallin saaminen käytännössä toimivaksi ja jokapäiväiseen käyttöön ilman erillisiä ponnistuksia saattaa olla organisaatiolle ja työyhteisölle suuren panostuksen tulos. Kun siihen lisätään yksi tai kaksi muuta rinnakkaista toimintamallia omanlaisine johtamis- ja toimintatapoineen sekä koneisto sopivimman mallin valintaan, haastavuus saada kokonaisuus toimimaan lisäarvoa tuottavaksi ja saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi moninkertaistuu.

Tämä haastavuus yhtenä isona vuorena saattaa jo lannistaa ja saada heittämään pyyhkeen kehään ennen ensimmäisiä konkreettisia tuloksia ja hyötyjä.

Tällä reseptillä onnistut muutoksessa kohti ketteryyttä

Kovempaa yritystä, tiukempaa johtamista ja kuria, ”parempia” tekijöitä. Vai olisiko sittenkin hyvä pysähtyä miettimään yhdessä uudestaan, miten päästä tavoitetilaan?

Mitä, jos hyödynnetään ketteriä periaatteita kehittämisen johtamisen mallintamisessa ja kokonaisuuden kehittämisessä ja muutoksen toteuttamisessa. Tässä reseptini, kuinka ketteriä periaatteita kannattaa hyödyntää kehittämisen johtamisen mallintamisessa, kokonaisuuden kehittämisessä ja muutoksen toteuttamisessa:

Kuten muussakaan toiminnan kehittämisessä, ei toiminnan ketteröittämisessäkään ole yhtä yleispätevää reseptiä onneen. Olemmekin täällä sinua varten, auttamassa valitsemaan sinun organisaatiollesi toimivimman tavan! Lue täältä, miten voimme auttaa sinua saavuttamaan pysyviä tuloksia toiminnan ketteröittämisellä.

Jussi Harmanen

Jussilla on laaja käytännön kokemus projektityöstä ja ketterästä kehittämisestä eri rooleissa sekä niiden valmentamisesta ja kehittämisestä. Jussi on kehittänyt, räätälöinyt ja optimoinut kehittämisen johtamisen käytäntöjä sekä fasilitoinut muutoksen toteutumista. Jussin työpäivät täyttyvät edellä mainittujen lisäksi kehittämisen johtamisen ammattilaisten tai sellaisiksi haluavien mentoroinneista ja tukemisesta arjessa.

Kuulumisia

5 keinoa projektipäällikön lataamiseen

Kumuralle tullessaan Jaanalla puski pintaan harvinainen tunne: tähän joukkoon hän haluaa kuulua. Artikkelissaan Jaana kertoo Kumuran elävästä elämästä esimerkkejä siitä, miten projektipäällikön hyvinvointia voi tukea.

Lue lisää