Merkityksellisyys on työn tekemisen tapa, ei kermakuorrute
Lokakuisten Projektipäivien ohjelmaosiossamme työn ja projektien merkityksellisyydestä olivat puhumassa Suomen tunnetuin tunneälyvalmentaja, aiemminkin Projektipäivillä esiintynyt Mikko Parikka sekä organisaatiopsykologi, työyhteisövalmentaja ja intohimoinen merkityksellisyyden metsästäjä Jaakko Sahimaa. Keskustelua fasilitoi Kumuran oma vuorovaikutuksen mestari ja projektikulttuurin lähettiläs Merja Galler. Tämä artikkeli koostaa parhaimmat palat keskustelusta.
Miksi työn pitäisi olla merkityksellistä?
Viime vuosina pehmeinä pidetyt arvot, kuten työn merkityksellisyys, ovat nousseet yhä enemmän keskusteluiden aiheiksi. Kyynikoiden mielestä tämä voi olla turhaa lässyttämistä, mutta Jaakko nosti esiin vankan pointin vastakkaisen näkökulman puolesta: työnsä merkitykselliseksi ja mielekkääksi kokevat ovat tehokkaampia, tuottavampia ja hyvinvoivempia – myös tiimiläisinä. Merkityksellisyys onkin tiimitason työn menestystekijä, vaikka syntyykin yksilötasolla.
Merja oli samaa mieltä huomauttaen, ettei ihmisillä ole varaa odottaa viikonloppuja tai eläkkeitä hienojen kokemusten saamiseen. Sen sijaan työnkin ääreltä on löydyttävä uutta ja inspiroivaa voimaa.
Merkityksellisyys on ihmismielen polttoaine.
Jaakko Sahimaa
Mikko toi esiin arvopohjaisen ihmiskäsityksen, jonka pohjalta on hyvä miettiä, ovatko tiimiläiset pelkkiä tuotantokoneita vai työnantajilleen tärkeitä henkilöitä. Mikon mukaan myös insinööri-Suomessa ihmisten, ei asioiden, johtaminen on nouseva trendi. Jaakko yhtyi tähän näkemykseen ja kertoi trendin olevan sama myös maailmalla: inhimillinen pääoma on se voimavara, jolla tietotyötä tehdään.
Mitä merkityksellinen työ on ja mitä se tarkoittaa projekteissa?
”Frank Martelalla ja Anne Birgitta Pessillä on määritelmä, jonka mukaan merkityksellinen työ on itsensä toteuttamista ja hyvää tuottavien päämäärien tavoittelua. Edellinen tarkoittaa sitä, että henkilö saa hyödyntää omaa osaamistaan riittävän laaja-alaisesti ja kokee, että töissä on mukavaa olla mukana. Jälkimmäinen puolestaan tarkoittaa selkeitä raameja, joiden puitteissa työtä tehdään”, Jaakko esitteli.
Mikon mielestä merkityksellinen työ projekteissa tarkoittaa sitä, että niissä on tunnetaitava projektijohtaja, joka on kiinnostunut myös tiimiläisten henkilökohtaisista tavoitteista projektin kovien resurssitavoitteiden, kuten aikataulun ja budjetin, lisäksi.
”Merkitysketjut ovat kasvaneet liian pitkiksi eivätkä projektitiimiläiset välttämättä enää tiedä, mihin kaikkeen tekeminen vaikuttaa, kuka on loppukäyttäjä tai miten he hyötyvät työstä, jota projektissa tehdään. Merkityksellisyyden punainen lanka projekteissa onkin se, että asioista viestitään selkeästi ja merkitysketjun päitä tuodaan lähemmäksi toisiaan”, Jaakko esitteli.
Mikko myötäili Jaakon kertomaa huomauttamalla, että epäonnistuneiden projektien takana on usein huono vuorovaikutus.
Merkityksellisyys rakennetaan projekteissakin vuorovaikutuksellisilla keskusteluilla.
Mikko Parikka
”Tiimien rakennuspalikoissa luottamus on kaiken pohjalla, eikä se synny tuosta noin vain, vaan vaatii muodostuakseen juuri dialogia”, Jaakko lisäsi.
Merja summasi vastauksen kysymykseen näin: ”Projektin omistajalla ja ohjausryhmällä on suurin vastuu siitä, että projektitiimiläisillä on kirkkaana tiedossa mitä ja miksi ollaan tekemässä. Sen lisäksi vastuuta on jokaisella projektiin kuuluvalla, jotta he kysyvät, mihin ollaan menossa ja onko projektin lopputulos loppukäyttäjiä palveleva.”
Mitä jokainen meistä voi tehdä, jotta löydämme merkityksellisyyden kokemuksia projekteistamme ja työstämme?
Mikko huomautti, että tärkeintä työn merkityksellisyyden kokemuksen kannalta on pitää ajattelu laaja-alaisena: ”Kun kiireen tunteesta pääsee pois, on läsnä ja pysyy tilanteen päällä. Näin ajattelu pysyy laajana eikä projekteissa tule käskyttäneeksi tiimiläisiä.”
”Kiireessä tulee usein vedettyä läpät silmille, jotta fokus kapenisi ja keskittyminen olennaiseen onnistuisi. Automaattisesti asettuvat silmälaput eivät kuitenkaan aina kohdennu oikein ja siksi niitä on hyvä aina välillä availla tietoisesti. Samoin pysähtyminen ja ajan ottaminen ajattelulle ovat tärkeitä myös kaikkein kovimman kiireen keskellä”, Jaakko puhui ja jatkoi, ”Isoa kelaa työn merkityksellisyydestä ei voi pyörittää koko aikaa, mutta arkisen työn ja sen tekemisen on oltava mielekkäitä. Silloin työ on sujuvaa ja tuntuu siltä, että se menee kohti tavoitteita.”
Merjan mielestä juju on siinä, että ihmisten polut merkityksellisyyden kokemusten löytämiseen ovat niin moninaisia. Siksi hänellä onkin tapana kysellä omien projektiensa tiimiläisiltä ”Mitä sinä toivot tältä projektilta?” ja tarkentaa sitä vielä muuhun kuin aikataulussa pysymiseen tai hyvään lopputulokseen. Sekä Mikko että Jaakko pitivät tätä hyvänä toimintatapana.
Kun uskaltaa kysyä merkityksellisiä kysymyksiä arjen ja oikean elämän asioista, ei keskustelu ole pelkkää yläpilveä.
Mikko Parikka
”Kaikki eivät kuitenkaan lähde syvälliseen keskusteluun helposti. Silloin tarvitaan sekä virallisesti suunniteltuja ja aikataulutettuja keskusteluita että hetkessä tapahtuvaa epävirallista keskustelutapaa”, Jaakko täydensi.
Merja kertoi myös käyttävänsä projekteissaan fiilismittausta, joka auttaa hahmottamaan, jos yhteishenki alkaa hälvetä. ”Fiilismittauksen ansiosta voimme lähteä projektitiimillä yhdessä miettimään, mitä yhteishenki meille tarkoittaa. Tässäkin on tosin huomioitava moninaiset polut ja se, että joillekin yhteishenki on mahdollisuutta keskittyä yksin tekemiseen, kun taas toinen kaipaa porukalla tekemistä ja muuta hauskuutta”, Merja pohdiskeli.
Jaakko nosti keskusteluun vielä psykologiset perustarpeet, jotka ovat sisäisen motivaation ja merkityksellisyyden lähteitä. Näidenkin painotus vaihtelee ihmiskohtaisesti.
”Psykologiset perustarpeet ovat autonomian kokemus, vapaus ja vastuu sekä kompetenssikokemus eli kokemus siitä, että saa laittaa osaamisensa hyötykäyttöön ja kehittyä. Näihin Frank Martela on vielä lisännyt hyvän tekemisen tarpeen. Projekteissakin onkin hyvä kysyä, miten näitä perustarpeita voidaan ruokkia, vaalia ja rakentaa työssä”, Jaakko summasi.
Jokainen voi pohtia itsekin, mitkä ovat ne henkilökohtaiset elementit, joista ammentaa itse merkityksellisyyttä työelämässä.
Jaakko Sahimaa
Haluaisitko kuunnella Projektipäivien paneelikeskustelumme kokonaisuudessaan? Katso tallenne täältä.
Kuulumisia
Vuosi muutoksen ja kasvun matkalla – Kumura katsoo tulevaisuuteen
2. lokakuuta 2024 tulee vuosi täyteen Antti Hellbergin aloituksesta Kumuran toimitusjohtajana. Kulunut vuosi on ollut täynnä muutoksia, oppimista ja kehitystä, jotka ovat vahvistaneet asemaamme projektijohtamisen asiantuntijana nyt ja tulevaisuudessa.
Rekry: IT-projektipäällikkö
Meillä Kumuralla johdetaan valtavasti erilaisia projekteja, sillä asiakkaidemme toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Haluamme tarjota näihin tärkeisiin projekteihin taitavat ja työhönsä sitoutuneet projektipäälliköt, joten etsimme nyt kokenutta IT-projektipäällikköä.
Muutosjohtamisen uusi aikakausi: Tekoälyn käyttöönotto projektialalla
Tekoälyn potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen pidemmällä tähtäimellä vaatii suunnittelua ja osaavaa muutosjohtamista. Tässä artikkelissa Virpi Elers ja Mika Purola käsittelevät tekoälyn käyttöönottoa projektialalla muutosjohtamisen ADKAR-mallin kautta.
