Toyotan ralliprojekti – miten mahdottomasta tehtiin mahdollista
Vuoden 2014 alussa Tommi Mäkinen oli Japanissa opettamassa Toyotan pääjohtajalle Akio Toyodalle ralliautolla ajamista. Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2019 Tommi Mäkinen toimi Toyotan rallitallin päällikkönä ja tallin päämaja oli Jyväskylässä. Toyota oli rallin WRC-sarjan hallitseva valmistajien maailmanmestari ja johti käynnissä ollutta sarjaa sekä kuljettajien että valmistajien osalta.
Toyotan rallitiimi ja WRC-auto rakennettiin puolessatoista vuodessa miltei tyhjästä. Tulosten perusteella projekti onnistui erinomaisesti. Sain mahdollisuuden haastatella Tommia keväällä 2018 tästä projektista ja mielessäni oli kysymys ”Miksi projektissa onnistuttiin?” Tommin haastattelun ja projektista lukemani perusteella onnistumisen avaimia olivat luottamus, jatkuva oppiminen ja kirkas tavoite.
Luottamus
Päätös projektin käynnistämisestä edellyttää luottamusta projektin onnistumiseen. Olennaista on myös luottamus molempiin suuntiin projektin omistajan ja projektijohtajan välillä. Idea Toyotan WRC-projektista syntyi vähitellen Akio Toyodan ja Tommi Mäkisen yhteistyön myötä. Samalla heidän välilleen kehittyi luottamussuhde. Tommi sai pääjohtajan innostumaan yhä enemmän rallista, mikä johti lopulta päätökseen paluusta rallin MM-sarjaan. Toyoda tiesi Tommilla olevan runsaan kokemuksen lisäksi myös uusia ideoita autojen rakentamiseen. Toyoda on kuvaillut yhteistyötään Tommi Mäkisen kanssa seuraavasti: ”Hän osoitti minulle rallin vetovoiman sekä auton kehittämisen ja rallin välisen yhteyden.”
Tommi haluttiin tallipäälliköksi ja johtamaan Toyotan ralliauton tuotekehitysprojektia. Ensisijainen vaihtoehto tallin päämajaksi oli Köln, jossa sijaitsee Toyotan moottoriurheilun tuotekehitys- ja testauskeskus. Lopulta päämaja ja auton tuotekehitys päätettiin kuitenkin sijoittaa Tommi Mäkinen Racingin tiloihin Jyväskylän Puuppolaan. Tommi sai rakentaa tiimin sekä toimintakulttuurin haluamallaan tavalla.
’”Me ei olla menossa mihinkään kuuhun. Ollaan siellä alueella mitä osataan parhaiten.”
Maailmalta tuli projektille kova paine eikä siellä uskottu projektin onnistumiseen. Henkilöstökin koki epävarmuutta projektia kohtaan. Tässä kohtaa Tommi projektin johtajana oli keskeisessä roolissa. Tommi halusi luoda luottamuksen ilmapiirin ja uskon omaa tekemistä kohtaan: ”Me ei olla menossa mihinkään kuuhun. Ollaan siellä alueella mitä osataan parhaiten. Viedään asioita rohkeasti eteenpäin ja luotetaan toisiimme.” Tiimissä vallitsi avoin keskinäisen luottamuksen ilmapiiri ja tiimi nautti myös projektin johdon ja omistajan luottamusta.
Jatkuva oppiminen
Projektin suurin haaste oli koota nopeasti kasaan tehokkaasti toimiva tiimi. Annetulla aikataululla ei ollut mahdollista palkata projektiin vain alan ammattilaisia. Tommi kokosi ympärilleen ydintiimin kokeneista ammattilaisista. Ydintiimin ympärille palkattiin rohkeasti ihmisiä muilta aloilta oppimaan kokeneemmilta. Toyota nimenä herätti kiinnostusta ja helpotti osaltaan rekrytointia. Tommi halusi palkata mahdollisimman paljon paikallista väkeä Keski-Suomesta. Ajatuksena oli, että kun ihmiset ovat kotonaan, saadaan pidempiaikaisia ja sitoutuneita työntekijöitä. Vanhat tekijät olivat alkuun epäileväisiä, kun palkattiin kokemattomia ihmisiä. Pian kuitenkin huomattiin, että nämä uudet kaverit olivat tehokkaita ja korvaamattomia tiimin jäseniä.
”Tällaisessa projektissa pitää ottaa härkää sarvista. Pitää uskaltaa kokeilla ajatuksia käytännössä ja luottaa itseensä.”
Tommilla oli kokemusta Subarun ralliautojen rakentamisesta yli kymmenen vuoden ajalta, mikä loi vankan pohjan Toyotan WRC-projektille. Projektilla ei ollut alussa tarkkaa suunnitelmaa. Tommilla oli kuitenkin selkeä visio, mitä nopean auton rakentaminen ja ykköstiimiiksi pääseminen edellyttää. Tommi kuvailee projektin alkua näin: ”Tällaisessa projektissa pitää ottaa härkää sarvista. Pitää uskaltaa kokeilla ajatuksia käytännössä ja luottaa itseensä.” Tiimiä kannustettiin kokeilemaan ja oppimaan tekemisen kautta.
Uuden ralliauton kehittämisessä testauksella on suuri rooli. Tommi halusi uuden auton saavan mahdollisimman paljon testikilometrejä. Tiukka aikataulu edellytti, että reagointi testituloksiin tapahtui ilman ylimääräisiä viiveitä. Tähän päästiin organisoimalla testaus toisin kuin oli perinteisesti totuttu tekemään. Auto liikkui testeissä joka toinen päivä ja näin saatiin kerättyä valtavasti dataa, mikä mahdollisti nopean oppimisen ja auton valmistumisen vaaditussa ajassa.
Kirkas tavoite ja työn merkityksellisyys
Pääjohtaja Akio Toyoda rakastaa autoja. Tommi Mäkisen myötävaikutuksella Toyoda perehtyi ralliin ja ralliautoihin. Toyota pääjohtajansa johdolla ei kuitenkaan päättänyt lähteä rallin MM-sarjaan pelkästään rakkaudesta lajiin. Toyota panostaa sporttimallistoonsa ja rallin MM-sarja on Toyotalle tärkeä markkinointiväline. Tommi kiteytti asian projektin alkuvaiheissa näin: ”Tarkoituksena meillä on yrittää tehdä mahdollisimman hyvä ja positiivinen markkinointityökalu Toyotalle tulevaisuuteen.”
”We hate to lose! Let’s win together!”
Kilpailullisia tavoitteita ei projektin alussa asetettu. Tommi kuitenkin toteaa, että ei sinne MM-sarjaan häviämäänkään lähdetty. Akio Toyoda kuvaa hyvin tiimin asennetta lausahduksellaan ”We hate to lose! Let’s win together!” Vaikka Akio Toyoda Toyotan pääjohtajana ajatteleekin asiaa yhtiönsä näkökulmasta, hän elää vahvasti myös tiimin mukana. Tiimi halusi rakentaa voittaja-auton ja koki tekevänsä jotakin ainutlaatuista. Tiimillä oli kirkas ja motivoiva tavoite, johon kaikki olivat sitoutuneita. Työ koettiin merkitykselliseksi.
Kaiken takana on tiimi
Onnistumisen keskiössä oli tiimi, joka teki mahdottomasta mahdollisen. Projektissa onnistuttiin kasaamaan nopeassa aikataulussa tehokas ja yhteen hitsautunut porukka. Tiimillä oli kirkas tavoite ja se sai työskennellä luottamuksen ilmapiirissä merkityksellisen työn parissa. Tulokset saavutettiin kokeilun ja oppimisen kautta. Rohkea kokeilun ja oppimisen tie olikin tässä projektissa ainoa oikea tapa edetä.
Mikko Saastamoinen
Kuulumisia
Kokemuksia tekoälystä projektipäällikön työkaluna
Millaisia käyttötapoja projektipäällikkömme Päivi on löytänyt tekoälylle projektityössä? Missä tekoäly on erityinen valttikortti? Lue Päivin ajatukset tästä kirjoitukses
Helpotusta muutoskylläisyyteen muutosportfolion johtamisella
Milloin muutosta on liikaa? Silloin, kun ämpäri valuu yli. Muutosjohtamistakin valmentaja ja siinä konsultoiva Virpi Elers kertoo, kuinka muutosportfolio parantaa muutoksessa onnistumista muutoskylläisyyttä ehkäisemällä.
Yksilön muutosmatka osana laajaa muutosohjelmaa
Niin pienen kuin isonkin muutoksen onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni ihmisistä. Muutoksen johtaminen myös yksilön tasolla auttaa sitouttamaan ihmiset tavoiteltuun muutokseen ja saamaan aikaan pysyvän toiminnan muuttamisen.
