
Tunneäly on väylä merkityksellisyyden luomiseen
Tunteet ovat erottamaton osa ihmistä, niitä ei voi sammuttaa työpäivienkään ajaksi. Vaikka palaverin sisältö ja siellä sanotut sanat unohtuisivat, jää keskustelussa ollut tunnelma mieleen.
Merkityksellisyyden kokemuksen muodostumisessa tunteet ja kokonaisena ihmisenä olemisen mahdollisuus ovat suuressa roolissa. Kukapa kokisi tekevänsä mielekästä työtä, jos toimistolle tullessa on väännettävä suu väkisin hymyyn tai palaverin jälkeen on aina olo, ettei tullut kuulluksi?
Merkityksellisyys ja työelämän tunteiden tunnistaminen edistävät sekä projektien onnistumista että niissä työskentelevien hyvinvointia. Siksi tunneäly kannattaa ottaa osaksi projektien työkalupakkia.
Tuo tunneäly näkyväksi konkretialla
Tunneäly voi tuntua saippuapalalta, jonka tunnistaa, mutta jonka määrittelyyn ja kehittämiseen on vaikea tarttua. On hyvä muistaa, että tunneäly on opeteltavissa oleva taito, jonka hallinta lähtee siitä, että näkee konkreettiset asiat tunteiden takana.
Kuulluksi tuleminen on hyvä esimerkki. Jos teet palaverissa huomion ja se sivuutetaan, tunnet olosi vähätellyksi ja lannistetuksi. Jos huomiosi puolestaan kuullaan, koet saaneesi arvostusta ja olevasi tasavertainen jäsen tiimissä, vaikka kanssasi ei oltaisikaan samaa mieltä.
Kokosimme oppaan keinoista, joilla vahvistat merkityksellisyyden kokemusta projekteissasi. Voit ladata sen maksutta täältä.
Merkityksellisyys syntyy arjen kohtaamisissa
Liiketoiminnassa ei riitä, että tavoitteena on “kasvu” ilman tarkempia määrittelyjä siitä, mistä ja miten kasvua tavoitellaan. Sama pätee tunneälyyn: et voi ajatella vain, että johdat “ihmisiä”. Sinun on purettava tilannetta pienempiin osiin: Minkä koette työpaikallanne tällä hetkellä toimivaksi, mitä teidän on tarve kehittää? Miten käynnistätte kehityksen, miten seuraatte sitä?
Pienetkin konkreettiset teot edistävät suuren vision saavuttamista.
Kattotermit, kuten mielekäs työ, merkityksellisyys, tunneälykkyys, toimivat visiona, jonka saavuttamista konkreettiset teot edistävät. Pienetkin teot kantavat jo pitkälle: Kysy kollegalta aamukahvilla, mitä kuuluu, ja oikeasti keskity kuuntelemaan hänen vastauksensa. Ristiriitatilanteissa muista arvostaa keskustelukumppania, vaikka näkemyksenne olisivatkin vastakkaiset. Jos huomaat jonkun toisen heikentävän tunneälyä huolimattomasti heitetyllä vitsillä, sano ääneen, ettei tuollainen puhe ole työyhteisönne hengen mukaista.
Jokaisella on oikeus harjoitella
Merkityksellisyyden luominen ja tunneälykäs kohtaaminen työelämässä eivät ole vain johdon tehtäviä. Tunneälyn rakentamisessa jokaisella organisaation tai projektin jäsenellä on oma paikkansa ja mahdollisuutensa luoda yhteistä hyvää. Samalla tavalla jokaisella on oikeus tehdä virheitä ja oppia niistä.
Tunneäly saattaa arjessa unohtua kiireen viedessä voimia ja keskittymiskykyä. Tällöin voit tulla tehneeksi tai sanoneeksi asioita, jotka harmittavat jälkikäteen. Silloin sinun on hyvä henkäistä, antaa itselleen anteeksi ja muistaa, että seuraavalla kerralla on mahdollisuus toimia toisin.
Tunneälyn äärellä onkin hyvä olla nöyrä ja armollinen. Sen kanssa ei tule koskaan valmiiksi, mutta jokainen teko vie lähemmäs kohti tavoitetta.
Kuulumisia
10CON Oy ja Kumura Oy ryhmittymänä Hanselin johtamisen ja kehittämisen konsultointi 2024–2032 DPS:ssä
Kumura Oy ja 10CON Oy ovat iloisia voidessaan ilmoittaa, että yritykset on hyväksytty ryhmittymänä osaksi johtamisen ja kehittämisen konsultoinnin hankintajärjestelmää (DPS) vuosiksi 2024–2032.

Tekoälylukutaito projektipäälliköille – vastauksia webinaarin kysymyksiin
Järjestimme 17.3.2025 Tekoälylukutaito projektipäälliköille – Pakollinen taito vai turhaa hypeä? -webinaarin. Tässä artikkelissa webinaarin asiantuntijat projektityön tekoälydraiveri Mika Purola ja muutosjohtamisen konsultti Virpi Elers vastaavat webinaarin aikana nousseisiin kysymyksiin.

PMO Competency Framework – Uusi työkalu PMO-ammattilaisten kehittymiseen
PMO Competency Framework -kirja antaa viitekehyksen, joka auttaa PMO-ammattilaisia tunnistamaan ja kehittämään keskeisiä taitojaan. Tässä artikkelissa Juuso Äikäs arvioi viitekehyksen soveltavuutta tarkoitukseensa.
