Miksi tunneälykäs projektijohtaja menestyy paremmin työelämässä?
Lokakuun puolivälissä melkein kaikki kolmisenkymmentä kumuralaista kokoontuivat Vierumäelle näkemään toisiaan pitkän erossaolon jälkeen. Joillekin reissu oli ensimmäinen kosketus Kumuran yhteisöllisyyteen ja se näkyi riemukkaassa tunnelmassa. Torstaina virkistyimme aktiviteettien äärellä ja perjantaina istahdimme kuuntelemaan tunneälyvalmentaja Mikko Parikan oppeja.
Mitä annettavaa tunneälyvalmentajalla oli projektipäälliköille? Miksi tunneälykäs projektipäällikkö menestyy paremmin työelämässä? Vastaukset näihin kysymyksiin ja tunneälyn määritelmä selviävät tästä kirjoituksesta.
Tunne + järki = viisaus
Tunneäly tarkoittaa tunteiden tunnistamista itsessä ja muissa, motivoitumista sekä tunteiden hallintaa myös vaikeissa tilanteissa. Tunneäly ei sulje pois analyyttistä älykkyyttä, vaan muodostaa siihen yhdistettynä viisauden.
Mikko Parikan tavoitteena oli hienosäätää kumuralaisten projektipäälliköiden ajattelua ja optimoida sitä perjantaisen aamupäivän aikana. Samalla hän auttoi meitä hahmottamaan paremmin, miten siviilielämän paineet vaikuttavat työhön ja töissä toimimiseen.
”Tunneälyn käyttöönotossa auttaa sen ymmärtäminen, että käyttäytyminen kumpuaa ajattelusta, joka puolestaan pohjaa tunteisiin. Eli halutessasi muuttaa käyttäytymistäsi, sinun on muokattava ajatteluasi ja se onnistuu muuttamalla tuntemiasi tunteita”, Mikko tiivisti.
Miksi projektipäällikön kannattaa kiinnostua tunneälystä?
”Tunneälykkäät projektipäälliköt saavat tutkitusti tiimiläisensä sitoutumaan projekteihin paremmin.”
Mikko Parikka
Lisäksi
- tunneälyn on tunnistettu olevan yksi top 10 -taidoista nykypäivän työelämässä
- urakehitykseen vaadittavista ominaisuuksista noin 90 % liittyy henkilön tunneälyyn
- tunneäly ennustaa menestystä työelämässä kaksi kertaa pelkkää älykkyyttä paremmin.
Kyse ei siis ole mistään sivujuonteessa työelämässä, vaan läpi sen kaikkien teemojen leikkaavasta aiheesta.
Tunneälykäs projektijohtaja inspiroi tiimiläisiään parempaan suoritukseen muun muassa luomalla positiivista ilmapiiriä. Positiivisen ilmapiirin luomisessa tärkeää on se, että projektipäällikkö saa tiimin jäsenet tuntemaan itsensä arvostetuiksi, mikä puolestaan saa tiimiläiset tekemään sen ylimääräisen piirun verran enemmän ja kulkemaan ylimääräisen mailin. Tunneälykäs projektipäällikkö tekee myös eettisempiä päätöksiä ja valintoja, sillä hänen päätöksenteossaan yhdistyvät tunne ja fakta muodostaen laajakatseisuutta.
Tunneälykkyydessä vuorovaikutustaidot ovat suuressa roolissa. Vuorovaikutustaidot nousivat esiin myös raportissamme, jossa selvitimme, onnistuvatko merkitykselliset projektit paremmin. Lataa selvityksen tulokset itsellesi täältä.
Kun projektipäälliköllä on tunneälyä, hän kykenee hallitsemaan tunteensa vaikeissakin tilanteissa ja näin hänellä on selkärankaa tehdä päätöksiä ja saada asioita aikaan. Samalla hänen itsetietoisuutensa saa hänet olemaan aidosti läsnä tilanteissa. Näillä tekijöillä tunneälykäs projektijohtaja saa tiimissään aikaan tuottavia tunteita, jotka puolestaan synnyttävät lisää arvostusta ja halua tehdä kaikkensa projektin eteen.
”Kun hyvät projektijohtajat ovat hyvässä boogissa, projektit onnistuvat 100-prosenttisesti – tai jopa sen yli.”
Mikko Parikka
Tunneäly tekee liiketoiminnan tavoitteet näkyviksi
Koska tutkimusten mukaan 27 tuntia tällaisten koulutusten jälkeen käteen jää vain 10 prosenttia sisällöstä, saivat kumuralaiset halutessaan valmentautua tunneälykkyyteen myös itsearvioinneilla, yksilösparrauksin ja kertauspajan muodossa. Näin tunneälystä tulee kumuralaisille projektipäälliköille työkalu, joka saadaan mukaan arkeen ja jonka avulla on mahdollista ottaa uusia kaistoja käyttöön.
”Tunneälykkäästi johdetuissa organisaatioissa muun muassa työtyytyväisyys kasvaa, minkä ansiosta poissaolot vähenevät”, Mikko Parikka esitteli ja jatkoi, ”Tunneälytutkimus on ottanut viime vuosina suuria harppauksia, ja pehmeästä tieteestä onkin tulossa uusi kova.”
Tunneälykkäämpi ote projektijohtamisessa auttaa kumuralaisia asiakastöissään ymmärtämään paremmin asiakkaiden tavoitteita ja ”draivereita”, sillä tunneälykkyys saa näkemään merkitykselliset tekijät, niin kuin halut ja tarpeetkin, jokaisen asian takana.
”Päätöksenteko tapahtuu aina tunteiden puolella”, Mikko Parikka summasi.
Lukuvinkkejä tunneälystä kiinnostuneelle projektipäällikölle
Daniel Goleman – Tunneäly työelämässä, Otava
Henkka Hyppönen – Pelon hinta, Tammi
Minna Killström – Vetoa tunteisiin, Alma
George Kohlrieser – Johda dialogia, Alma Talentum
Perttu Pölönen – Tulevaisuuden identiteetti ja Tulevaisuuden lukujärjestys, Otava
Saska Saarikoski – Dettman ja johtamisen taito, WSOY
Haluaisitko johtaa projektejasi ihmislähtöisemmin? Lataa vuoden 2022 Projektipäivien seminaaripuhujien esitysmateriaalit inspiraatioksi. Esityksien aiheina olivat muun muassa merkityksellisyyden kokemus, inhimillisyys ja mokaamisen salliva kulttuuri.
Sinikka Kauhanen
Kuulumisia
Kokemuksia tekoälystä projektipäällikön työkaluna
Millaisia käyttötapoja projektipäällikkömme Päivi on löytänyt tekoälylle projektityössä? Missä tekoäly on erityinen valttikortti? Lue Päivin ajatukset tästä kirjoituksesta.
Helpotusta muutoskylläisyyteen muutosportfolion johtamisella
Milloin muutosta on liikaa? Silloin, kun ämpäri valuu yli. Muutosjohtamistakin valmentaja ja siinä konsultoiva Virpi Elers kertoo, kuinka muutosportfolio parantaa muutoksessa onnistumista muutoskylläisyyttä ehkäisemällä.
Yksilön muutosmatka osana laajaa muutosohjelmaa
Niin pienen kuin isonkin muutoksen onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni ihmisistä. Muutoksen johtaminen myös yksilön tasolla auttaa sitouttamaan ihmiset tavoiteltuun muutokseen ja saamaan aikaan pysyvän toiminnan muuttamisen.
