Kolme kokenutta projektijohdon asiantuntijayritystä on päättänyt yhdistää voimansa asiakkaiden eduksi. Näin syntyy uusi valtakunnallisesti toimiva Kumura Oy. Sekä Kumuran, Pasaatin että Digioivan toiminnan selkäranka muodostuu yhteisestä tavoitteesta: projektien kuuluu onnistua. Jonkin verran jokaisessa yrityksessä on tehty myös it-arkkitehtuuriin liittyviä töitä, mutta projektien veto on kaikilla ehdottomasti tärkein liiketoiminnan osa-alue. Kun kaikilla yrityksillä on hyvin samantyyppistä liiketoimintaa, on yhteistyöhön helppo lähteä. Jopa verkkosivusisällöissä on samaa henkeä, ja suuri osa henkilöstöstä voisi taustansa puolesta olla töissä missä tahansa näistä kolmesta firmasta.

Kumuran toiminnan painopiste on tähän asti ollut Keski-Suomessa, Pasaatilla taas toiminta-alueena on ollut Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, ja Digioivan toiminta on painottunut pk-seudulle. Jatkossa toiminta on valtakunnallista ja kattaa laajan skaalan eri toimialoja. Yhdistymisen kannalta erittäin positiivista onkin ollut havaita asiakaskunnan kattavuus. Digioivan asiakassegmenttejä ovat pankkitoiminta, vakuutusala ja valtionhallinto, Kumuralla taas ICT ja sote, ja Pasaatilla teollisuus, ICT ja sote. Tässäkin mielessä meillä on hieno tilanne, että päällekkäisiä asiakkuuksia on vain yksi ja siinäkin toimitaan eri osastojen kanssa.

Hyvin samoilla elementeillä on siis tultu vuoteen 2020. Pasaati on 15 vuotta vanha, Kumura 10-vuotias, ja Digioiva perustettiin viitisen vuotta sitten. Yhdistymisprosessi on ollut suhteellisen kivuton, ja on ollut hienoa että kolme eri projektien hallintaan keskittynyttä taloa on saanut määrätietoisesti vietyä tällaistakin projektia mukavasti eteenpäin. Myös uuden Kumuran DNA:ssa on projektien johtaminen ja tavoitteiden laajentaminen entisestään.

Kokenut projektiammattilainen kilpailukyvyn kehittäjänä

Yhdistyminen parantaa merkittävästi kykyämme palvella asiakkaita. Asiakasyritykset hakevat kilpailuetua digitalisoimalla tuotteitaan, palveluitaan ja toimintaansa. Myös julkinen sektori hyötyy asiakkaiden erilaiset lähtökohdat huomioon ottavista digipalveluista. Digitalisaatio on edelleen kasvava megatrendi, joka tuo omalta osaltaan kompleksisuutta yritystoimintaan. Siksi tarvitaan asiansa osaavia projektiammattilaisia varsinaisen projektin läpivientiin sekä vaatimus- ja määrittelyvaiheisiin.

Tuottavuuden kasvu Suomessa on viime aikoina valtaosaltaan tullut digitalisoinnin kautta: uudet tietojärjestelmät, vanhojen toimintamallien muutokset, manuaalisen työn korvaaminen automaatiolla ja itsepalvelumahdollisuudet ovat parantaneet yritysten liiketoimintanäkymiä. Samalla eri organisaatiot ovat tarjonneet loppukäyttäjille parempaa asiakaskokemusta, tai työntekijöille tehokkaampia työkaluja.

Kehitys ei tietenkään aina ole kivutonta. Esimerkiksi pankki- ja vakuutussektorit ovat aikoinaan olleet merkittäviä työllistäjiä, mutta nyttemmin konttoriverkosto on harventunut ja sähköinen asiointi yleistynyt. Hyvin toteutetut digipalvelut takaavat kuitenkin asiakkaille onnistumisen mahdollisuuksia, ja myös täysin uusia työnkuvia on syntynyt. Datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi, ja tuotettua tietoa eri tavoin hyödyntämällä se voidaan jalostaa toimenpiteiksi, palveluiksi tai tuotteiksi, jotka ovat parempia kuin aiemmat toimintamallit. Tietotekniikan ja sulautettujen järjestelmien hyödyntäminen autojen kehityksessä kuluneiden 20 vuoden aikana on tästä hyvä esimerkki. Vielä ei voida edes visioida kaikkia niitä tarpeita, jotka tulevat autoilussa olemaan välttämättömiä ominaisuuksia 10 vuoden päästä.

Projektiammattilaisen pitääkin heti kehitysprojektin ensi metreiltä ottaa huomioon projektin lopputuotoksen helppokäyttöisyys, yleinen käytettävyys ja loppukäyttäjän tarpeet ja käyttötilanteet. Esimerkiksi ERP-projektin painopiste kohdistuu helposti hankintavaiheeseen ja räätälöintiin, vaikka näissä osioissa ei olla vielä edes projektin puolivälissä. Järjestelmän tilaajalle investoitu raha alkaa maksaa itseään takaisin vasta siinä vaiheessa, kun totutut toimintamallit ja prosessit ovat muuttuneet. Tämä muutos ja sen vaikutus on lähes poikkeuksetta aliarvioitu, ja usein myös aliresursoitu. Käyttöönotto on projektin kaikkein tärkein vaihe, koska se määrittää projektin onnistumisen tai epäonnistumisen – isoin muuttuja ei ole tietojärjestelmä, vaan ihminen. Käyttöönottovaiheen jälkeen pitää muistaa myös tietyn aikaa tehtävä toiminnan mittaaminen ja saatujen tulosten vertaaminen alkuperäiseen investointisuunnitelmaan, jotta saadaan selvyys siitä ovatko suunnitelmat toteutuneet.

Järjestelmätoimittajan maailma on erilainen; toimittajan toimitusprojektin tavoitteet ovat aikalailla erilaiset kuin tilaajan projektin tavoitteet. Kaikenlaisia korulauseita voidaan tästä sanoa mutta näillä kahdella on erilaiset selvästi toisistaan poikkeavat tavoitteet. Tämä pitää ottaa huomioon tilaajan projektia määriteltäessä, miehittäessä ja toteutettaessa.

Katsaus tulevaan

Uuden Kumuran tavoitteena on hakea kasvua. Olemme tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin ICT-projektijohtamiseen erikoistuneista yrityksistä, ja haluamme kasvaa ihan omille kymmenluvuillemme seuraavan viiden vuoden aikana. Tähän tavoitteeseen pyrimme kehittämällä tuote- ja menetelmäpuolta, sekä muutenkin laajentamalla portfoliotamme jotta voimme entistä paremmin auttaa asiakasprojektien onnistumisessa. Yhdistymisen kautta saamme saman katon alle lihaksia kasvaa yhdessä henkilökunnan ja alihankkijoiden kanssa. Tämä tulee näkymään asiakkaille uusina menetelminä ja uutena kokemuksena, joilla haemme sekä orgaanista että epäorgaanista kasvua. Tulemme käyttämään uutta osaamistamme omien asiakasprojektiemme hyödyksi, samalla kun kasvatamme myös konsultoinnin ja työkalutoiminnan myyntiä. Tämän kokonaisuuden kautta parannamme asiakkaidemme kilpailukykyä.

Muuttuvassa maailmassa riskienhallinta on todella tärkeä osa kompleksista, ketterillä menetelmillä toteutettavaa kehitystyötä. Riskienhallinta on osa laadunvarmistusta ja laadun hallintaa, ja sen on oltava parasta A-luokkaa jokaisessa toteutettavassa projektissa. Maailma ei koskaan ole sellainen kuin miten Strömsössä on suunniteltu, joten järkevällä riskienhallinnalla voidaan operoida nopeastikin muuttuneella pelikentällä.

Meillä Kumuralla tekemisen laatu tähtää aina parhaisiin mahdollisiin lopputuloksiin, ja riskienhallinnalla voidaan samalla myös valvoa ja ohjata laatua. Vetovastuussa olevalla projektipäälliköllämme on aina tarvittaessa käytettävissään koko henkilöstömme valtavan laaja kokemus- ja osaamispankki. Uuden Kumuran kasvutarina jatkuu yhdessä nykyisten ja tulevien asiakkaidemme kanssa.

PASI KIVIMÄKI

Pasi on kokenut projekti- ja liiketoiminnan kehittäjä sekä uuden Kumura Oy:n hallituksen puheenjohtaja.