Päätöksentekokyvyn parantaminen projektisalkun hallinnalla
Kansainvälistyminen on tuonut Peikko Groupin liiketoimintaan monimutkaisuutta. Peikon ProPeikko-projektisalkunhallinnassa tavoitteena oli päätöksentekokyvyn parantaminen: lisääntynyt läpinäkyvyys, parempi päätöksentekoprosessi, parempi muutosten hallinta.
ProPeikko – Peikon puolesta
Peikko Group on betonirakentamisen liitostekniikkaan ja liittopalkkien valmistamiseen keskittynyt yhtiö, jolla on omaa myyntitoimintaa yli 30 maassa ja tuotannollista toimintaa 11 maassa.
Kansainvälistyminen on tuonut liiketoimintaan monimutkaisuutta. Jo vuonna 2011 Peikon johto ymmärsi, että vanhat mallit eivät enää toimineet uudessa tilanteessa, vaan tarvittiin uusi tapa hallita etenkin tuotekehitys- ja investointiprojekteja.
Peikon ProPeikko-projektisalkunhallinnassa tavoitteena oli päätöksentekokyvyn parantaminen: lisääntynyt läpinäkyvyys, parempi päätöksentekoprosessi, parempi muutosten hallinta. Lisäksi tärkeänä pidettiin mahdollisuutta parantaa yksittäisten projektien hoitoa, sillä entistä useammissa projekteissa oli jäseniä yrityksen eri toiminnoista ja maaorganisaatioista. Tarvittiin yhteinen Peikko-kieli siitä, missä vaiheessa mikäkin projekti on. Projektisalkunhallinnan nimikin, ProPeikko, oli tärkeä viesti organisaatiolle siitä, mitä oltiin tekemässä.
Johtoryhmälle täysi näkyvyys projekteihin ja resursseihin
Salkunhallinnan käyttöönotto vei toimittajavalintoineen noin puolitoista vuotta. ”Projektin läpivienti viivästyi keväällä 2012, kun ymmärsimme vasta prosessin aikana, että tehtävään tarvittiin päätoiminen PMO, ProPeikko Manager. Asiat eivät vain ala tapahtua, jos ei päätoimista omistajuutta ole”, kertoo Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen.
Peikko Groupin johtoryhmä tietää nyt tarkalleen mitä projekteja on menossa ja ennen kaikkea mitä ei ole menossa. Toisaalta tiedetään koko ajan myös tarkemmin mitä projektit maksavat, mitkä niiden aikataulut ovat ja miten ne on resursoitu.
Jo yksistään se, että jokaisella projektilla on nimetty projektipäällikkö, vastuuhenkilö, joka tekee päivitetyn kuukausiraportin säännöllisesti, on tärkeä asia joka on lisännyt suoritusvoimaa. Jokaisella projektilla on luonnollisesti omistajana johtoryhmän jäsen. Peikon johtoryhmä kokoontuu noin 6–7 kertaa vuodessa ja jokaisen kokouksen olennainen osa on ProPeikko Managerin valmistelema status update- ja gate-katselmointi, joka tehdään ilman erillisiä raportteja Thinking Portfolio -työkalulla.
”Kokonaiskuva auttoi meitä ymmärtämään, että meillä oli menossa vaikka minkälaisia juttuja. Tärkeimmät päätökset keväällä 2013 olivat esimerkiksi niitä, joissa päätimme lopettaa projekteja tai laittaa ne ’holdiin’, jotta voisimme tehostaa resurssien käyttöä.
”Toisaalta olemme ymmärtäneet, että joissakin tuoteryhmissä tai segmenteissä emme ole tekemässä yhtikäs mitään, vaikka pitäisi – uusiakin hankkeita on siis käynnistetty. Ylipäänsä johtoryhmän ymmärrys on lisääntynyt siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei”, toteaa Paananen.
”Johtoryhmän ymmärrys on lisääntynyt siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.”
”Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä Kumuran apuun ja Thinking Portfolio -työkaluun. Olemme oppimiskäyrällä vielä täysin alussa, mutta osaavien ja joustavien kumppanien kanssa tuloksia saadaan aikaan nopeasti. Jatkossa keskitymme yksittäisten projektien menestykselliseen toteuttamiseen ja yksittäisten projektipäälliköiden koulutukseen: oikeilla työkaluilla projektien läpimenoaikoja voidaan lyhentää ja resurssien käyttöä tehostaa”, kertoo ProPeikko Manager Jukka Nykänen.
Artikkeli on julkaistu PRY:n Projektitoiminta-lehdessä 2/2013.
Projektitoiminnan kehittämisellä parempi kannattavuus teidänkin organisaatiollenne
Olethan matalalla kynnyksellä yhteydessä, niin varmistetaan yhdessä projektitoiminnan laadukkuus teidänkin organisaatiossanne!
Marcus Ahlroth
sales@kumura.fi
+358 40 758 3680
Varaa tapaaminen >>
Tutustu muihin asiakastarinoihimme
Tana Oy sai vietyä tuotekehityksen prosessinsa suunnitelmista käytäntöön Kumuran avulla
Kari Rautakoski
Tana Oy
Lumme Energian migraatioprojektissa aikataulun pitäminen oli välttämätöntä ja Kumuran projektipäällikkö onnistui siinä
Kari Järvinen
Lumme Energia Oy
Tampereen Sähkölaitos sai ABC Projektijohtamismallilla ryhtiä projekteihin ja projektitoimintaansa
Johannes Lindell
Tampereen Sähkölaitos Oy