Merkitykselliset projektit luovat hyvinvointia
Projektien merkityksellisyys on yksi menestyvän projektikulttuurin tukipilareista
Me kysyimme syksyllä omalta henkilöstöltämme, mikä on meille tärkeintä hyvinvointimme kannalta. Vastauksissa korostuivat työn merkityksellisyys, autonomia, ammatillinen kehittyminen ja vertaistuki. Kysyimme myös Projektipäivien 2020 digibaarimme kävijöiltä, miten tärkeäksi he kokivat samat teemat hyvinvoinnin kannalta. Saimme 23 vastausta, joissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi myös: merkitykselliset projektit, joissa henkilöstö kokee tuottavansa aitoa lisäarvoa ja hyötyä ympärilleen.
Projektien parissa ammatikseen työskenteleville työn merkitys korostuu merkityksellisissä projekteissa. Siinä, että projektit tuovat konkreettisia hyötyjä ja lisäarvoa organisaatiolle, sen jäsenille ja sidosryhmille. Osa projekteista tuo vaikuttavuutta ja hyötyjä myös yhteiskunnallisella tasolla.
Eri ihmiset kokevat erilaiset projektit merkityksellisiksi
On myös tärkeää huomioida se, että eri ihmiset kokevat erilaiset projektit merkityksellisiksi. Toisille toimiminen esimerkiksi sote puolen projekteissa on tärkeää. Jollekin toiselle voi olla erityisen tärkeää saada kokemuksia hyvin vaihtelevista organisaatioista, ja toimialoista ja eri tyyppisistä projekteista. Tärkeintä tämänkin kannalta on tuntea itsensä ja tarpeensa sen suhteen, minkä tyyppinen työskentely luo työtyytyväisyyttä ja hakea tähänkin tasapainoa mahdollisuuksien mukaan.
Miksi tämä projekti on olemassa?
Kokemukseni mukaan hyötyjen johtaminen projekteissa jää harmillisen usein taka-alalle. Syiksi mainitaan mm. kiire, tunnistamisen vaikeus, ylimalkainen määrittely tai ylipäätään asian tuntuminen vieraalta. Toimintatapaa ja rutiinia asian ympärille ei ole syntynyt. Toimintakulttuuriin ei vain ole kuulunut hyötyjen esiin nostaminen samalla lailla kuin esimerkiksi projektin aikataulutavoitteiden. Haasteellisia on myös tilanteet, joissa tavoitteet on tunnistettu, mutta ne ovat asetettu liian korkealle, liian epämääräisesti, epärehellisesti (piiloagendan taakse jää puhumattomia tavoitteita) tai ne ovat peräti erinäköisiä riippuen siitä keneltä asiasta kysyy.
Vaikkei projektien hyötyjä olisi rutiininomaisesti totuttu käsittelemään, kannattaa aina jokaisen (itsestäänselvänkin) projektin yhteydessä hakea vastaus tähän kysymykseen: Miksi tämä projekti on olemassa? Kun tähän kysymykseen on vastattu, kannattaa huolehtia että se on kuvattu myös kirjallisesti. Etenkin ajallisesti pitkissä projekteissa, on viisasta pitää tuota vastausta projektitiimin palaverimateriaaleissa mukana. Sitä ei tarvitse aina käydä uudelleen ja uudelleen läpi, mutta siihen voi tarvittaessa palata, kun tarvetta tulee (esimerkiksi, kun projektitiimiin tulee uusia jäseniä mukaan). Projektin hyötyjen ja projektin perimmäisen tarkoituksen ymmärtäminen ja sisäistäminen luo merkitystä ja pohjaa yhteiselle tekemiselle. Ohjausryhmän palaverin voi myös aloittaa milloin vain kysymyksellä: mikä olikaan tämän projektin ”MIKSI” ja onko odottamattomia tai odotettuja muutoksia näiden määriteltyjen hyötyjen suhteen tapahtunut? Siihenhän kiteytyy ohjausryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä.
Merkityksellisyys lisää motivaatiota
Työn merkityksellisyys on yksi suurimmista sisäisistä motivaatiomme herättäjistä. Työn tuomat hyödyt luovat sitoutumista, motivaatiota ja työhyvinvointia. Johtamalla ja arvioimalla projektien hyötyjen toteutumista, luot merkityksellisiä projekteja, joissa henkilöstö kokee tuottavansa aitoa lisäarvoa ja hyötyä ympärilleen.
Merja Galler
Kumura Oy
Kuulumisia
10CON Oy ja Kumura Oy ryhmittymänä Hanselin johtamisen ja kehittämisen konsultointi 2024–2032 DPS:ssä
Kumura Oy ja 10CON Oy ovat iloisia voidessaan ilmoittaa, että yritykset on hyväksytty ryhmittymänä osaksi johtamisen ja kehittämisen konsultoinnin hankintajärjestelmää (DPS) vuosiksi 2024–2032.
Tekoälylukutaito projektipäälliköille – vastauksia webinaarin kysymyksiin
Järjestimme 17.3.2025 Tekoälylukutaito projektipäälliköille – Pakollinen taito vai turhaa hypeä? -webinaarin. Tässä artikkelissa webinaarin asiantuntijat projektityön tekoälydraiveri Mika Purola ja muutosjohtamisen konsultti Virpi Elers vastaavat webinaarin aikana nousseisiin kysymyksiin.
PMO Competency Framework – Uusi työkalu PMO-ammattilaisten kehittymiseen
PMO Competency Framework -kirja antaa viitekehyksen, joka auttaa PMO-ammattilaisia tunnistamaan ja kehittämään keskeisiä taitojaan. Tässä artikkelissa Juuso Äikäs arvioi viitekehyksen soveltavuutta tarkoitukseensa.
