Tekoälyn mahdollisuudet projektinhallinnassa – Pohjoismaat ja Suomi jäämässä jälkeen
Pohjoismaat ovat perinteisesti tunnettuja edistyksellisyydestään ja innovaatioistaan, mutta tuore BCG:n raportti ”GenAI Complacency – The Costly Inaction in the Nordics” paljastaa huolestuttavan trendin: generatiivisen tekoälyn (GenAI) käyttöönotto ja hyödyntäminen laahaavat monia muita alueita jäljessä.
Mitä tämä tarkoittaa projektinhallinnan ja johtamisen kannalta? Sitä, että projektinhallinnassa ja johtamisessa ei pystytä hyödyntämään tekoälyn tarjoamia tehokkuusparannuksia, kuten rutiinitehtävien automatisointia, päätöksenteon tukemista ja resurssien optimointia.
Muut alueet kehittävät ja ottavat käyttöön tekoälypohjaisia ratkaisuja ketterämmin ja strategisemmin.
Ilman aktiivista tekoälyn käyttöönottoa Pohjoismaiden organisaatiot jäävät kilpailijoistaan jälkeen, kun muut alueet kehittävät ja ottavat käyttöön tekoälypohjaisia ratkaisuja ketterämmin ja strategisemmin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset menettävät markkinaosuuksia, jäävät jälkeen tuottavuudessa ja innovaatiokyvyssä sekä joutuvat ostamaan tekoälyratkaisuja kilpailijoiltaan sen sijaan, että kehittäisivät niitä itse.
EU:ssa tiukempi sääntely takaa paremman tietoturvan, eettisyyden ja yksilönoikeuksien suojan, mutta ilman aktiivista kehitystä riskinä on, että tekoälyratkaisut tulevat ulkopuolelta, ilman samaa vastuullisuuden tasoa.
Tekoälylukutaito oleellista myös projektinhallinnassa
Tekoälylukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää ja käyttää tekoälyjärjestelmiä vastuullisesti ja tehokkaasti. Se kattaa osaamisen, tietämyksen ja ymmärryksen, joiden avulla henkilöt voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä tekoälyjärjestelmien käytöstä sekä tiedostaa tekoälyn mahdollisuudet, riskit ja mahdolliset haitat. EU:n tekoälyasetuksen mukaan tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on varmistettava henkilöstönsä riittävä tekoälylukutaito.
Tekoälyä hyödyntävien projektipäälliköiden ja tiimien on siis ymmärrettävä
- miten teknologia toimii
- mitkä ovat sen rajoitteet
- kuinka sen tuottamaa tietoa voidaan validoida.
Tekoälylukutaito varmistaa tekoälyn hyödyllisen käytön
Ilman riittävää tekoälylukutaitoa sen käyttö jää helposti pintapuoliseksi, eivätkä sen hyödyt toteudu täysimääräisesti. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tämän olen huomannut myös omassa työssäni, joka nykyisellään sisältää runsaasti eri toimialojen asiakkaille räätälöityjä tekoälyn käyttövalmennuksia.
Tekoäly tulee automatisoimaan rutiinitehtäviä, jolloin ihmiset voivat keskittyä varsinaiseen kehitystyöhön ja innovointiin. Gartnerin arvion mukaan vuonna 2030 tekoäly hoitaa projektipäällikön rutiinitöistä 80 prosenttia. Muutaman vuoden päästä näemme, pitääkö arvio paikkansa, mutta on helppo huomata, että tekoälyn myötä projektipäällikön työ tulee muuttumaan yhä enemmän aikaansaamisen mahdollistamiseen, vuorovaikutuksen fasilitointiin ja ihmisten motivointiin.
Miten strategiaa ja ajattelutapaa tulisi muuttaa?
Ensinnäkin tarvitaan kulttuurimuutos, jossa tekoälyn hyödyntäminen omaksutaan osaksi projektinhallinnan arkea. Tämä tarkoittaa, että
- organisaatioiden on panostettava tekoälylukutaitoon, tarjottava koulutusta ja luotava kannustimia tekoälyn käyttöön
- johtajien on otettava aktiivinen rooli tekoälyn käyttöönotossa, mikä edellyttää strategista suunnittelua ja selkeitä tavoitteita
- on investoitava oikeisiin työkaluihin ja prosesseihin, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan integroinnin osaksi projektijohtamista.
Tekoälyn käyttöönotto vaatii muutosjohtamista
Tekoälyn käyttöönotto projektinhallinnassa ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan ennen kaikkea muutosjohtamisen haaste. Ilman selkeää strategiaa ja johdon sitoutumista tekoälystä voi tulla vain hajanaisia kokeiluja, joista ei saada todellista hyötyä.
Tekoälyn tehokas hyödyntäminen vaatiikin ajattelutavan muutosta. Organisaatioiden tulisi omaksua AI ensin -lähestymistapa, jossa tekoäly nähdään ensisijaisena työkaluna monien ongelmien ratkaisemiseen. Tämä ei tarkoita ihmistyön korvaamista, vaan sitä, että tekoälyä hyödynnetään päätöksenteon ja työn tehokkuuden tukena.
Itse kokeilen omassa työssäni aina ensin, miten AI soveltuu käsillä olevan tehtävän ratkaisuun. Välillä toimii, välillä ei, mutta saan arvokasta käsitystä, mikä on työkalujen nykytila. Muuten kehityksen huimassa vauhdissa ei pysy mukana.
Ei vain tekninen lisäys, vaan keskeinen osa toimintaa
Perinteisiä toimintamalleja on myös uskallettava haastaa. Kannattaako jatkaa vanhoilla prosesseilla, jos tekoäly voi tuoda niihin tarkkuutta ja tehokkuutta? Johtamisen ja organisaatiokulttuurin on kehityttävä siten, että tekoäly ei ole vain erillinen tekninen lisäys, vaan keskeinen osa organisaation toimintafilosofiaa.
Kysymys kuuluu: tartummeko mahdollisuuteen nyt vai annammeko muiden maiden viedä kilpailuedun?
Artikkelin kuva on luotu ChatGPT:llä.
Mika Purola
Kuulumisia
Projektisalkunhallinta tehostaa projektitoimintaa
Projektisalkunhallinta tehostaa projektitoimintaa etenkin silloin kun projektien määrä organisaatiossa lisääntyy ja tehokkuuden vaatimukset kasvavat. Tässä blogissa lähestymme projektisalkunhallintaa kolmen ydinkysymyksen kautta.
Rekry: IT-projektipäällikkö
Meillä Kumuralla johdetaan valtavasti erilaisia projekteja, sillä asiakkaidemme toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Haluamme tarjota näihin tärkeisiin projekteihin taitavat ja työhönsä sitoutuneet projektipäälliköt, joten etsimme nyt kokenutta IT-projektipäällikköä.
Lean-projektinhallinta: Arvoa asiakkaalle ja vähemmän hukkaa
Lean on tehokkaiden prosessien työkalupakki, mutta miten sillä voidaan kasvattaa asiakasarvoa? Tähän artikkelissaan vastaa projektipäällikkömme Päivi Kähönen-Anttila.
