Varmista tulevaisuuden kilpailukyky rakentamalla projektiosaajan urapolku
Tämä blogiteksti on julkaistu aiemmin Adapron sivuilla. Kumura ja Adapro ovat yhdistyneet.
Investointi projektiosaajan urapolkuun maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin
Tarjoatko etenemismahdollisuuksia myös projektiammattilaisillenne? Tässä blogissa kerron, miksi tätä merkittävää kilpailutekijää ei kannata jättää hyödyntämättä. Esittelen myös konkreettisia esimerkkejä eri projektirooleja koskevista urapoluista.
Organisaatiosi investointi projektiosaajan urapolkuun maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Sen avulla varmistat, että
- projektit ovat tuloksellisia
- organisaatiollasi on kyvykkyyttä myös tulevaisuuden projekteihin
- projektiasiantuntijasi ovat motivoituneita pysymään töissä organisaatiossasi
- asiakkaasi vakuuttuu panostuksestanne projektitoimintaan.
3 vinkkiä projektiammattilaisten urapolkujen rakentamiseen
Urapolkuja ja osaamisen kehittämistarpeita on niin monia kuin on osaajiakin. Seuraavia näkökulmia tarkastelemalla pääset kuitenkin hyvin liikkeelle kehittymisen pohtimisen ja suunnittelun kanssa.
1. Tarjoa eri rooleille mahdollisuus projektiosaamisen syventämiseen
Projektiosaajan urapoluissa voit huomioida kaikki projektiroolit aina projektiryhmäläisestä projektipäällikköön ja -johtajaan. Organisaatiosi tuki projektiosaamisen ja -kyvykkyyden rakentamiseksi on kaikki kaikessa. Projektiosaaminen on substanssiosaamista, johon työskentely projektiorganisaatiossa perustuu.
Osaamista, jolla projektiosaajasi vievät projektit läpi mahdollisimman tehokkaasti, ei voi oppia ilman riittävää kouluttautumista ja kokemusta käytännön työssä. Tämä koskee myös projektin omistajia. Projektin omistajuuden puute on yksi suurimpia riskejä projektin onnistumiselle: myös omistajat ja ohjausryhmän jäsenet tulee valmentaa tehtäväänsä.
2. Rakenna urapolku organisaatiosi tarpeisiin
Urapolut ovat hyödyllisiä sekä yksilölle että organisaatiolle, kun ne rakennetaan vastaamaan toimintanne tämänhetkisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Mikäli projektitoiminnassanne siirrytään esimerkiksi toimimaan kansainvälisissä projekteissa, voi organisaatiollenne olla kriittistä hankkia monipuolista johtamisvalmennusta. Mitkään johtamismallit, työkalut, menetelmät tai ohjelmistot eivät tee projekteja – vain ihmiset omalla osaamisellaan tekevät.
3. Suunnittele urapolku yhteistyössä HR:n kanssa
Projektiosaajien urapolku kannattaa rakentaa yhteistyössä projektitoiminnan kehittäjien (projektitoimisto/projektitoiminnan tuki) ja HR:n kanssa. Projektitoiminnan kehittäjillä on substanssinäkemystä projektitoiminnasta, ja HR tietää parhaat käytännöt ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen omassa organisaatiossa.
Esimerkkejä projektiosaajan urapoluista
Projektipäällikön urapolku
Projektipäällikön urapolku voidaan rakentaa esimerkiksi projektien vaativuustason mukaisesti, jolloin osaamista kasvatetaan yhä kompleksisempiin projekteihin. Yhtä lailla osaamista voidaan kerryttää kansainvälisten sertifikaattien tasovaatimusten mukaisesti.
Useissa organisaatioissa osaamisen kartuttaminen konkretisoituu urapolulle, jossa edetään junioriprojektipäälliköstä projektipäälliköksi ja kokeneeksi projektijohtajaksi. Osaamista voidaan hankkia vaiheittain esimerkiksi seuraavaksi kuvatulla polulla.
Osaamisen kartuttaminen konkretisoituu eteneväksi urapoluksi.
Perustason ymmärrys organisaation projektitoiminnasta ja käytössä olevista johtamismallista, ohjeista ja työkaluista: Tätä tietoa saadaan kätevästi jaettua organisaation perehdytysaineiston kautta ja projektiryhmän jäsenille suunnatuilla koulutuksilla.
Perustason osaaminen projekteista: Organisaatiokohtaisia projektijohtamisen perusvalmennuksia tarvitaan, kun projektien määrä ja kompleksisuus kasvavat. Valmennuksiin voivat osallistua kaikki projekteissa eri rooleissa työskentelevät. Tämä on myös loistava tapa lisätä yhteistä ymmärrystä siitä, mistä projektinhallinnassa on kyse.
Käytännön harjoittelua: Uudet opit viedään omiin projekteihin ja projektijohtamista harjoitellaan käytännössä esimerkiksi 1–2 projektin ajan. Vain tekemällä oppii. Teoriaa tarvitaan, mutta valmennusten vaikuttavuus syntyy toiminnan kautta.
Vain tekemällä oppii: valmennusten vaikuttavuus syntyy toiminnasta.
Osaamisen syventäminen: Osaamista syvennetään esimerkiksi organisaatiokohtaisissa valmennusohjelmissa, joista saadaan näkemystä haastavien ja laajojen projektikokonaisuuksien johtamiseen. Tarjolla on myös avoimia, syventäviä valmennuksia. Tässä kohtaa voi myös jo osoittaa osaamistaan sertifikaateilla.
Osaamista voidaan laajentaa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman pohjalta myös lyhyillä täsmävalmennuksilla, joiden aiheina voivat olla esimerkiksi riskienhallinta, osittaminen tai ketterät taidot. Osaamista voidaan tähdätä kerryttämään esimerkiksi kansainvälisen IPMA C Agile Leader -sertifikaatin vaatimalle tasolle.
Käytännön harjoittelua: Opit syventävistä valmennuksista viedään omiin projekteihin ja käytännön kokemusta kartoitetaan esimerkiksi 2–3 vuotta.
Kompleksiset projektit onnistuvat parhaiten, kun niitä johtavat kokeneet ja osaamistaan syventäneet henkilöt.
Projektitoiminnan kehittäjän urapolku
Projektitoimintaa ja projektiosaamista kehitetään tukemaan projektijohtamista osana kokonaisjohtamista.
Projektinhallinta, mutta myös projektisalkun johtaminen ja siihen liittyvien päätöksentekoprosessien kehittäminen ja tukeminen, edellyttävät erityisosaamista. Kehittääkseen projektikulttuuria organisaatiossa tulee tavalla tai toisella organisoida ja resursoida projektitoiminnan tuki. Tyypillisesti toimintoa kutsutaan projektitoimistoksi (Project Management Office, PMO), vaikka kyse voi olla vain yhdestä henkilöstä ja/tai virtuaalisesta tiimistä.
Projektitoiminnan kehittäjät tarvitsevat laajaa ja syvää näkemystä ja osaamista monista asioista.
PMO:n asiantuntijatehtävä: Osaamista voi kerryttää valmennusten ja käytännön kokemuksen avulla “horisontaalisesti” erilaisissa haastavissa projekteissa ja projektitoiminnan kehittämisen vastuualueissa, kuten yhtenäisen projektijohtamismallin käyttöönottamisessa ja resurssienhallinnan kehittämisessä.
Projektitoiminnan kehittäjille on olemassa oma PM Master® -valmennusohjelma ja oma CPMO-sertifikaatti. Kun suoritat CPMO-sertifioinnin PM Master -valmennusohjelmamme yhteydessä, sertifiointi sisältyy valmennuksen hintaan.
Projektitoiminnan kehittäjä saa lisää oppia PM Master -valmennusohjelmasta.
Projektit osana kokonaisjohtamista vaativat johtamiskulttuurin muutosta. Tähän kehittämiseen nimetyt vastuuhenkilöt saavat kattavan avun PM Master -valmennusohjelmasta. Valmennusohjelma antaa osallistujille valmiudet kehittää organisaation projektinjohtamismalleja, projektisalkunhallintaa ja kehitystoimintaa sekä projektiliiketoimintaa nykyaikaisilla toimintamalleilla. Valmennusohjelma käynneillä on valmiudet suorittaa CPMO-sertifikaatti.
Urapolkua kannattaa suunnitella sekä projektiammattilaisen että organisaation näkökulmasta
Kun projektiosaajan omat mielenkiinnon kohteet ja halu oman osaamisen kehittämiseen on huomioitu, saa hän lisäkouluttautumisesta kaikkein eniten hyötyä. Tämä hyöty siirtyy myös organisaationne käyttöön, kun motivoitunut osaaja soveltaa oppimaansa projekteihin.
Siksi urapolkuun ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä toiveista kannattaa keskustella organisaatioissa avoimesti. Me Kumuralla olemme apunasi kaikissa projektiosaamisen kehittämisen tarpeissa.
Mia Petäinen
Kuulumisia
Vuosi muutoksen ja kasvun matkalla – Kumura katsoo tulevaisuuteen
2. lokakuuta 2024 tulee vuosi täyteen Antti Hellbergin aloituksesta Kumuran toimitusjohtajana. Kulunut vuosi on ollut täynnä muutoksia, oppimista ja kehitystä, jotka ovat vahvistaneet asemaamme projektijohtamisen asiantuntijana nyt ja tulevaisuudessa.
Rekry: IT-projektipäällikkö
Meillä Kumuralla johdetaan valtavasti erilaisia projekteja, sillä asiakkaidemme toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Haluamme tarjota näihin tärkeisiin projekteihin taitavat ja työhönsä sitoutuneet projektipäälliköt, joten etsimme nyt kokenutta IT-projektipäällikköä.
Muutosjohtamisen uusi aikakausi: Tekoälyn käyttöönotto projektialalla
Tekoälyn potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen pidemmällä tähtäimellä vaatii suunnittelua ja osaavaa muutosjohtamista. Tässä artikkelissa Virpi Elers ja Mika Purola käsittelevät tekoälyn käyttöönottoa projektialalla muutosjohtamisen ADKAR-mallin kautta.
