Tunneäly palvelee yritystä ja yksilöä
Tunneäly on käänteentekevä työkalu ihmisille ja mullistava organisaatioille. Kiinnittämällä huomiota projektitiimiläisten hyvinvointiin ja työn merkityksellisyyden kokemukseen organisaatio edistää projektien onnistumisten edellytyksiä ja voi jopa säästää resursseja.
Auttaaksemme näiden hyötyjen saavuttamisessa lanseerasimme syksyllä 2022 Tunneäly projektinjohtamisessa -valmennuksen. Siihen osallistuneet Niina Salojärvi ja Petteri Juola kertovat tässä artikkelissa, miksi tulivat mukaan valmennukseen ja mitä saivat siitä mukaansa työpaikoilleen.
Niina on vastannut vastuullisuus- ja ympäristöteemoista pääkaupunkiseudun uusissa kaupunkiraidehankkeissa, joihin esimerkiksi kustannus- ja aikataulutavoitteensa todennäköisesti alittamassa oleva Raide-Jokeri-pikaraitiotie kuuluu. Niina kertookin, että yhdeksi keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi allianssimallilla toteutettavassa hankkeessa on tunnistettu sujuva yhteistoiminta, mikä edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä ja avoimuutta.
”Yhteistoiminta edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä.”
Petteri puolestaan on Director of Product Development and Technology Beamixella. Tunneäly on kiinnostanut häntä aiheena jo jonkin aikaa. Koska tunneäly on opeteltavissa oleva taito, Petteri tuli valmennukseemme kuulostelemaan, miten tunneälystä saisi hyödyllisen työkalun koko heidän osastollensa.
Panostus tunneälyyn näkyy myös viivan alla
”Suurissa allianssihankkeissa ihmisten välinen vuorovaikutus korostuu, kun eri organisaatiot muodostavat saman katon alle yhteisen projektiorganisaation useiksi vuosiksi toteuttamaan yhteistä hanketta satojen ihmisten voimin. Lähdinkin hakemaan Tunneäly projektinjohtamisessa -valmennuksesta vinkkejä, miten voisimme tukea eri organisaatioiden välistä yhteistyötä”, Niina kertoo.
”Tunneälykäs vuorovaikutus on tehokas työkalu myös pienemmissä organisaatioissa. Olemme tehneet yhteistyötä Siqnin kanssa työtyytyväisyyskyselyillä, ja heidän tutkimustensa mukaan työhönsä sitoutuneet ovat valmiita antamaan enemmän. Kun innostus työhön herää, saadaankin niin sanotusti haluttomia tekemään mahottomia”, Petteri kuvaa.
”Innostamalla saadaan niin sanotusti haluttomia tekemään mahottomia.”
Niinan kokemus tunneälyn hyödyllisyydestä on samanlainen: ”Raide-Jokerissa selvitimme kyselyin ja työpajoin, mitkä projektitiimiläisten mielestä ovat olleet hankkeen onnistumisen edellytyksiä. Vastauksissa korostuivat yhteishenki ja luottamus. Niiden päälle rakentuivat ihmisten välinen yhteistyö, vuorovaikutus ja hyvin toimiva tiedonkulku, joiden ansiosta taas pystyimme ratkaisemaan menestyksekkäästi isoja ja monimutkaisia ongelmia.”
Mikäli projektin loppuvaihe koeajoineen sujuu onnistuneesti, Raide-Jokeri saattaa alkaa liikennöidä ennakoitua aiemmin. Vuorovaikutuksen toimivuus voi osaltaan siis näkyä myös viivan alla: organisaation panostus tunneälykkääseen projektijohtamiseen on panostus resurssien onnistuneeseen käyttöön.
Kollegoiden Genos-palaute kirkastaa oman vuorovaikutuksen kehityskohdat
Valmennukseen sisältyvä Genos-tunneälyarviointi toi Niinan ja Petterin kokemuksen mukaan lisäarvoa antamalla henkilökohtaista palautetta suoraan omasta työympäristöstä. Genos-arvioinnissa osallistujan kollegat antavat anonyymia palautetta vuorovaikutustavoista aidoissa työelämän tilanteissa.
”Ensisilmäyksellä näytti siltä, ettei minulla ole minkäänlaisia tunneälytaitoja”, Petteri nauraa. ”Tulosten tarkempi perkaus valmentajan johdolla toi kuitenkin esiin myös vahvuuksiani. Aion ottaa palautteesta nousseet keinot käyttööni ja keskittyä erityisesti aiempiin sokeisiin pisteisiini.”
”Arviointi toi esiin sekä kehityskohtia että vahvuuksia.”
Myös Niinalle Genos-arviointi toi ensin negatiivisia tuntemuksia.
”Se osa valmennuksesta vaati erityistä rohkeutta. Valmentajan kanssa käydyn henkilökohtaisen keskustelun ja reflektoinnin jälkeen koen arvioinnin olleen kuitenkin antoisa, sillä halusin valmennuksesta keinoja erityisesti itseni kehittämiseen. Ilman palautetta kehittyminen ei onnistu.”
Tulevaisuuden projektijohtamisen tärkeimpiä taitoja
Tunneäly parantaa vuorovaikutusta ja keskinäisen ymmärryksen saavuttamista kaikissa ihmisten välisissä kanssakäymisissä. World Economic Forumin mukaan tunneäly on yksi tulevaisuuden top 10 työelämätaidoista, joten vähäpätöisestä työkalusta ei ole kyse.
Tunneäly projektinjohtamisessa -valmennuksessa kouluttaminen tapahtui Petterin mielestä mukavan vaivihkaisesti keskustelun lomassa.
”Kouluttajat Milla Ranta Kumuralta ja Christian Öller Adeptukselta onnistuivat valmennusrooleissaan erittäin hyvin. En olisi huomannut, että syksyn 2022 valmennus oli ensimmäinen laatuaan – tai että valmentajat kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa kasvotusten valmennuspäivänä!”
Eväitä organisaation projektiarkeen
Sekä Petteri että Niina veivät valmennuksesta oppeja suoraan työarkeen. Petteri poimi työkalupakkiinsa tunteista puhumisen.
”Niiden pohtiminen avaa silmiä sille, mille asiaperusteisessa keskustelussa on sokea. Sain myös keinolistan siihen, miten esitän kysymykseni luoden samalla psykologista turvallisuutta.”
”Tunteista puhuminen avaa silmiä asiaperusteisuuden sokeille pisteille.”
Niina puolestaan on oppinut tunnistamaan ja huomioimaan erilaisia vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä.
”Miettimällä hetken, miten asian esittää, voi vaikuttaa kuulijan reaktioon. Asettamalla sanansa harkitusti ja toisen tunteet huomioiden saa keskustelukumppanista vastaanottavaisemman ja väärinkäsitysten todennäköisyys vähenee.”
”Tunteiden huomiointi lisää vastaanottavaisuutta ja vähentää väärinkäsitysten todennäköisyyttä.”
Tunneäly projektinjohtamisessa ja muut avoimet projektivalmennuksemme löydät koulutuskalenteristamme. Tutustu täällä!
Kuulumisia
Vuosi muutoksen ja kasvun matkalla – Kumura katsoo tulevaisuuteen
2. lokakuuta 2024 tulee vuosi täyteen Antti Hellbergin aloituksesta Kumuran toimitusjohtajana. Kulunut vuosi on ollut täynnä muutoksia, oppimista ja kehitystä, jotka ovat vahvistaneet asemaamme projektijohtamisen asiantuntijana nyt ja tulevaisuudessa.
Rekry: IT-projektipäällikkö
Meillä Kumuralla johdetaan valtavasti erilaisia projekteja, sillä asiakkaidemme toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Haluamme tarjota näihin tärkeisiin projekteihin taitavat ja työhönsä sitoutuneet projektipäälliköt, joten etsimme nyt kokenutta IT-projektipäällikköä.
Muutosjohtamisen uusi aikakausi: Tekoälyn käyttöönotto projektialalla
Tekoälyn potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen pidemmällä tähtäimellä vaatii suunnittelua ja osaavaa muutosjohtamista. Tässä artikkelissa Virpi Elers ja Mika Purola käsittelevät tekoälyn käyttöönottoa projektialalla muutosjohtamisen ADKAR-mallin kautta.
